Tietoa kunnille

Joukko Varsinais-Suomen kuntia järjestää sijaishuollon palveluita onnistuneessa kuntayhteistyössä. Sijaishuoltoyksikkö Tammi toimii yhteistyössä kuntien, perhehoitajien ja lastensuojelun palveluntuottajien kanssa. Hankerahoituksella alkaneessa ja nykyisin Kaarinan kaupungin hallinnoimassa sijaishuoltoyksikössä on mukana 23 varsinaissuomalaista kuntaa.

Yksikkö tuottaa palveluita maakunnan viidellä seutukunnalla ja yksikön alueella toimii kaksi sosiaalipäivystysaluetta. Väestöpohja alueella on lähes 300 000 asukasta. Kunnat kantavat yhdessä vastuun yksikön toiminnasta.

Työnjaosta kuntien ja yksikön kanssa on sovittu palvelusopimuksessa. Sopimuksessa on määritelty toiminnan tavoite ja tehtävät. Sijaishuoltoyksikön tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollon erityisosaamista sekä kehittää maakunnallista yhteistyötä ja yhteisiä toimintakäytäntöjä sijaishuollon laadun ja kustannusten hallinnan parantamiseksi. Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää sijaishuollon rakennemuutosta vahvistamalla toimeksiantosuhteista perhehoitoa toiminnan edellytyksiä parantamalla.

Palvelusopimus

Palvelusopimuksessa on kuvattu seuraavat asiat liittyen avo- ja sijaishuollon palvelujen organisointiin, tuottamiseen ja kehittämiseen maakunnallisesti Varsinais-Suomen alueella.

• Toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyen sijais-, vastaanotto- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, jatkokoulutus sekä tukipalveluiden järjestäminen yhteistyössä sopimuskuntien ja muiden tahojen kanssa. Lisäksi palvelusopimukseen on kirjattu sukulais- ja läheissijaisvanhempien valmennus, jatkokoulutus ja tukipalveluiden järjestäminen. Sijaishuoltoyksikössä ylläpidetään toimeksiantosuhteisista perhehoitajista koostuvaa tietopankkia ja päivitetään perhehoidon seudullista toimintaohjetta.
• Ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin liittyen kerätään tietoa maakunnassa toimivista yksiköistä yhteistyössä kuntien kanssa. Yksiköiden toimintaa seurataan ja valvotaan yhteistyössä kuntien kanssa.
• Sijoitusprosesseissa kunnat saavat tarvittaessa konsultaatioapua ja yhteistyötä tehdään kunnan työntekijän kanssa sijoituksen eri vaiheissa.
• Sijaishuoltoyksikön työntekijät osallistuvat alueellisiin ja valtakunnallisiin lastensuojelun toimijoiden yhteistyötapaamisiin, työkokouksiin ja koulutuksiin. Sijaishuoltoyksikkö Tammi on mukana valtakunnallisessa lastensuojelun sijaishuollon kehittämistyössä.

Yhteistyö

Kunnassa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen sijoittamisen ja valitsee lapselle sijaishuoltopaikan. Sijaishuoltoyksikön työntekijät osallistuvat tarvittaessa prosessiin kunnan työntekijän tukena. Kiireellisissä tapauksissa asian valmistelu ja päätöksenteko on kunkin kunnan säännöissä määritellyn sosiaalityön viranhaltijan vastuulla. Päätöksen sijaishuoltoon sijoittamisesta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Kiireellisissä sijoituksissa sekä avohuollon sijoituksissa päätöksentekijä on kunnan delegointiratkaisun mukainen sosiaalityön viranhaltija. Lapselle valitaan hänen tarpeisiinsa parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka.

Lastensuojelun palveluiden valvonta

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on järjestettävä. Sijoitusta ja sijaishuoltopaikkaa koskevissa epäkohdissa kunnan sosiaalityöntekijä on yhteydessä sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijään konsultaation, ohjaus- ja valvontakäyntien sekä valvonnan päättämisen merkeissä. 

Oikein rakennetut ja kohdennetut perhehoitajien tukipalvelut hyödyntävät viime kädessä etenkin perhehoitoon sijoitettua lasta. 

Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Perhehoidon tukeen sisältyvät sekä perhehoitoon sijoitetulle että perhehoitajalle ja hänen perheelleen suunnattu tuki. Perhehoitajaa tukevat mm. ennakkovalmennus, vapaan pitämisen mahdollisuus, työnohjaus ja vertaistuki sekä mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuspäiviin. Kaikki nämä tukimuodot sisältyvät perhehoitoa määrittävään lainsäädäntöön ja niiden tulee näkyä toimeksiantosopimuksessa. Huomioitavaa on, että ennakkovalmennukseen osallistuminen ei vähennä tai poista monipuolisen tuen tarvetta sijoituksen jälkeen.

Ensisijainen vastuu tuen järjestämisestä on sijoittavalla kunnalla. Yhteistyön sujuminen perhehoitajan ja sijoittavan sosiaalityöntekijän kesken on olennaista koko perhehoidon onnistumisen ja erityisesti oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen järjestymisen kannalta. Perhehoitajalla on oltava käytössään nimetyn lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot. Kotikäynnit ovat osa sosiaalityön ja perhehoidon yhteistyötä. Kotikäyntejä tehdään sijoitetun ja perheen tilanteesta riippuen. Kotikäynnillä sosiaalityöntekijä tapaa kaikkia perheenjäseniä. Kotikäyntien lisäksi yhteyttä pidetään muulla tavalla. Asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Sen pohjalta tarkistetaan tarvittaessa myös toimeksiantosopimus.

Perhehoitajan tukisuunnitelma

Perheohjaajien työskentely keskittyy perhehoitajan vahvaan tukemiseen, joka vaikuttaa sijoitetun lapsen hyvinvointiin sekä sijoituksen onnistumiseen. Annettavan tuen tarkoitus on olla räätälöity kokonaisuus suhteessa erilaisissa tilanteissa olevien perhehoitajien tarpeisiin. Perheohjaajat työskentelevät päivystys- ja tukiperheissä sekä pitkäaikaisissa sijaisperheissä.

Perheohjaajan työ painottuu uuden tai haastavassa vaiheessa olevan sijoituksen tukeen pitäen sisällään ohjausta, neuvontaa sekä ammatillista tukea lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä perhehoitajuuteen liittyen. Perheohjaajan työskentely perheessä käynnistyy sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijöiden kautta, jonka jälkeen perheohjaaja jatkaa yhteydenpitoa sijaisperheeseen ja lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään.

Perheohjaus sijoituksen eri vaiheissa

Sijaishuoltoyksikkö järjestää yhteistyössä Turun kaupungin ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa vuosittain kaksi täydennyskoulutuspäivää, jotka ovat perhehoitajille maksuttomia.

Mentorointi on kokeneen, mentorointikoulutuksen saaneen perhehoitajan antamaa kokemusasiantuntija-apua aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle.  Mentorointi on suunnitelmallista sijaisperheen tukemista ohjaamisen ja henkisen työsuojelun merkeissä. Varsinais-Suomen alueella toimiviin mentoreihin saa yhteyden sijaishuoltoyksikön kautta. Ennen toiminnan alkamista tehdään toiminnalle suunnitelma ja sopimus käytännön järjestelyistä.

Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittajakunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Sijoittajakunta vastaa työnohjauksen kustannuksista. Sijaishuoltoyksiköstä saa työnohjaajien yhteystietoja.

Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia toistensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan. Kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista.    

Sijaishuoltoyksikkö käynnistää vertaisryhmiä tarpeen ja ilmoittautuneiden perheiden määrän mukaan. Vertaisryhmiä järjestetään mm. pitkäaikaisille perhehoitajille, läheis- ja sukulaissijaisvanhemmille, päivystysperheille ja sijaisperheiden lapsille.

Valtakunnallisesti järjestetään vertaisryhmiä mm. sijoituksen ennakoimattoman katkeamisen kokeneille perhehoitajille sekä yksin perhehoitajana toimiville.

Pesäpuu ry:ssä on kehitetty teemallinen, Ihan iholla – sijaisvanhempien kasvuryhmä, jonka pyrkimyksenä on vastata sijaisvanhempien tarpeisiin, jotka nousevat sijoitettujen lasten haastavuudesta. Kasvuryhmä toteutetaan 5+1 kerran ryhmäprosessina, jonka aikana osallistujat saavat tutkia sijaisvanhemmuuttaan ja siinä esiin nousevia tunteitaan omaelämänkerrallisesti. Tapaamiset kestävät 3 h kerrallaan. Ryhmän ohjaajina toimii sosiaalityöntekijä ja sijaisvanhempi ohjaajapari. Niin kuin aina prosessissa, niin tässäkin on tärkeää, mitä tapahtuu ryhmätapaamisten välissä. Prosessin vetäjät antavat jokaisen tapaamisen jälkeen käsiteltyyn teemaan tai tunteeseen liittyvän kotitehtävän. Tehtävät liittyvät usein konkreettisesti lapsen kuulemiseen ja suhteen rakentamiseen. Tehtävien kautta sijaisvanhemmat saavat arvokasta tietämystä lapsen tämän hetkisestä olosta.

Kasvuryhmän sisältö palvelee parhaiten pitkäaikaisia sijaisperheitä. Sijaishuoltoyksikkö järjestää myös Ihan iholla – kasvuryhmiä tarpeiden ja toiveiden mukaan. Osallistumisesta kiinnostuneet perheet voivat ottaa yhteyttä sijaishuoltoyksikköön.

Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitolaissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajia voi tiedustella sijaishuoltoyksiköstä.

Voit antaa palautetta Varhan palveluista osoitteessa varha.fi/palaute