Näyttelyt 2021: joulukuu

Julkaistu: 22.11.2021 | Päivitetty: 26.11.2021

Joulukuussa Kaarina-talo täyttyy joulun tunnelmalla, kun näyttelyaulassa saadaan ihastella Tauno Hurrin mittavaa joululehtikokoelmaa, joiden kuvittajina on mm. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Joulutunnelmaa ovat tuomassa myös lähiseudun taitavien käsityöläisten koristelemat joulukuuset ja jouluinen miniatyyriasetelma.
 

Joulunäyttelyt Kaarina-talossa
2.–30.12.2021 | Kaarina-talo 1. ja 2. krs

Tauno Hurrin joululehdet:

Tauno Hurri on keräilijä. Joululehtien keräysharrastus sai alkunsa 80-luvun alkupuolella aivan toisen keräilykohteen "sivutuotteena". Näin Hurri kertoo harrastuksestaan: "Keräilin aikoinani Kupittaan Savi Oy:n keramiikkaa, jolloin jouduin toteamaan lähdetietojen lähes täydellisen puuttumisen. Ajattelin, että toki yrityksen on täytynyt ilmoitella lehdissä. Niinpä ryhdyin ostelemaan vanhoja aikakauslehtiä, ja poimimaan ja kopioimaan niistä Kupittaan Saven -ilmoituksia, hyvällä menestyksellä. Näin pääsin toteamaan esim., että joku tietty esine on ollut tuotannossa tiettyinä vuosikymmeninä. Lehtiä oli paljon ja kun siitä läjästä joululehdet kauniine, taiteellisine kansikuvineen erottuivat ja kiinnittivät huomioni, päädyin saman tien niitäkin keräilemään, enkä kadu."

Joululehdet - sivistystä ja viihdettä kansalle

Painotekniikan kehittyminen, luku- ja kirjoitustaidon lisääntyminen ja joululahjojen yleistyminen synnyttivät joululehdistön 1800-luvun lopulla Saksassa ja Englannissa. Ensimmäinen suomenkielinen joululehti Betlehemin tähti ilmestyi vuonna 1879. Joululehdistön alkutaival osui Suomessa ja Ruotsissa samaan ajankohtaan. Niinpä kirjoituksia ja kuvituksia vaihdettiin naapurusten välillä; suomalaislehtiä kuvitettiin Jenny Nyströmin kuvilla ja ruotsalaisissa joululehdissä oli esim. Albert Edefeltin taidejäljennöksiä. Niinikään Selma Lagerlöfin lyhyitä kertomuksia julkaistiin Suomen joululehdissä ja Ruotsissa luettiin Topeliuksen runoja ja kertomuksia.

Joululehtien kulta-aika oli vuosisadan vaiheessa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Joululehtiä julkaisivat erilaiset järjestöt sekä kirja- ja lehtikustantamot. Joululehtien kirjo oli laaja; oli uskonnollisia ja aatteellisia lehtiä, taidejulkaisuja, kulttuurilehtiä ja sanoma- ja aikakauslehtien julkaisemia erityisiä joulunumeroita. Eri-ikäisille lapsille oli omat joululehdet ja myös jouluaiheisia pilalehtiä julkaistiin. Olipa sitten kyse kustantajan yksittäisestä painotuotteesta, säännöllisesti ilmestyvän lehden joululiitteestä tai kaksoisnumerosta, joululehden tekoon panostettiin erityisesti. Usein lehden valmistelut aloitettiin jo ennen kesää ja parhaat kirjoitukset syntyivät heinäkuun helteillä.

Joululehtien levitys tapahtui päivä- ja aikakauslehtien omien jakeluverkostojen kautta, mutta muuten levitys tapahtui suoramyyntinä ovelta ovelle. Kun kansakoululaitos kasvoi, tuli kansakoulujen opettajista ja oppilaista ahkeria joululehtien jakelijoita.

Alkujaan joululehtien sisältö oli kaikissa lehdissä hyvin samanlainen; kristillinen ja maallinen joulu olivat niissä sopuisasti rintarinnan. Tekstit sisälsivät myös kansanvalistusta ja moraaliopetuksía. Perhe oli keskeinen sisältö, mutta myös viinan kiroista ja mierontielle joutumisesta varoitettiin. 1920-luvulle tultaessa uskonnolliset ja kansaa valistaneet aiheet jäivät vähemmälle ja tilalle tuli erilaisia matkakertomuksia kaukaisista maista ja Lapista, romanttisia kertomuksia sekä ajanvietettä: runoja, painokuvia, askartelutehtäviä ja piilokuvia.

Joululehtiin kirjoittivat laajalevikkisten lehtien tunnetut kirjoittajat kuten Anni Swan, Immi Hellén jai Maila Talvio. Kansallisten merkkimiesten kirjoituksia julkaistiin mieluusti ja myös heistä itsestään kirjoitettiin artikkeleja joululehtiin. Suosittuja joululehtien kuvittajia olivat Rudolf Koivu ja Martta Wendelin.

Maailmansotien välisenä aikana joululehtiä julkaistiin vielä runsaasti, mutta niiden kulta-aika alkoi olla ohi. Joululehtiperinne elää yhä. Nykyisin joululehtiä julkaisevat esim. kotiseutuyhdistykset ja sanoma- ja aikakauslehdet erikoisnumeroinaan.

Joululehtinäyttely virittää joulutunnelmaan seinätauluin, joissa on kuvakavalkaadi joululehtien kirjosta yli sadan vuoden ajalta. Vanhimmat lehdet ovat vuodelta 1899. Vitriineissä on esillä Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kuvittamia lehtiä ajan joululehtiä sekä lapsille ja nuorille osoitettuja lehtiä että pilalehtiä.
 


Käsityökuuset:

Kaarinan Seniorit: Neulottuja palloja
Koristeiden teemana on sinivalkoinen Suomi. Koristeita ovat ideoineet ja valmistaneet Kaarinan Seniorien käsityökerholaiset, kerhon vetäjän, Pirjo Lehtilän johdolla.

Nina Tuomisto ja Kirsi Laitinen: Virkattuja ja puisia koristeita
Virkattujen koristeiden materiaaleina on käytetty muiden töiden loppulankoja. Koristeet käytetään tämän jälkeen peitteen tekemiseen. Puiset koristeet on tehty eri puulajeista, eri puolilta maailmaa intarsiantekijän ylijääneistä paloista. 

Satu Loijas & Satu Lehtinen: Poistokirjaorigameja
Lämminhenkinen tunnelmakuusi syntyi kirjaston poistokirjoista tehdystä origamitaiteesta. Ohjeetkin on luonnollisesti löytyneet kirjaston kirjoista. 

Satu Lehtinen & korttipajalaiset: Joulukortteja
Kirjaston korttipajoissa on vuosien varrella tehty mitä taidokkaimpia kortteja. Kuusta koristelevat kortit ovat olleet korttipajojen mallikortteina ja ovat Satu Lehtisen taitavissa käsissä syntyneitä.


Jouluinen miniatyyriasetelma:

Nina Tuomisto ja Kirsi Laitinen: Ihana tavallinen joulu
Käsintehtyjä nukketalon mööpeleitä ja muuta tilpehöörää.

 

Kaarinan Kuvaajat: Läheisyys
1.–31.12.2021 | Piikkiön kirjasto

Näyttely on koottu salakamman aiheesta "läheisyys", joka oli Kuvaajien mukaan teemana hyvin haastava.

Yhtäältä läheisyys on lämpöä ja yhdessä viihtymistä, mutta se voi olla myös sattumaa ja ohimeneviä hetkiä. Kuvissa on läheisyyttä eri tavoin kuvattuna; ihmisiä, eläimiä, lintuja ja perhosia.  Läheisyys on usein kuvattu romanttisena tai toiminnallisena, luonnon elämään liittyvänä. Luonto onkin useissa kuvissa vahvasti läsnä. Näyttelyssä on 20 kuvaa, 11 eri kuvaajalta.

Kuva: Johanna Siivonen | Lämmitän sinua

Salakampa on Kaarinan Kuvaajien leikkimielinen valokuvauskilpailu, johon jokainen yhdistyksen jäsen voi osallistua. Kilpailun aiheet määrätään ennakkoon kerran vuodessa ja kilpailu käydään jokaisessa jäsenillassa. Ennen iltaa kilpailuun osallistuvien kuvat kootaan yhteen ja ne esitetään nimettöminä läsnäolijoille. Tuomariksi valitaan läsnäolijoiden joukosta jäsen tai vierailija. Salakampa-kilpailussa voittaja valikoituu pisteytyksen kautta. 


 

Lisätiedot:
Anri Veston
Näyttelykoordinaattori
Kaarinan kulttuuri ja kirjastot
050 353 0946
anri.veston@kaarina.fi

Katso kaikki näyttelyt: kaarina.fi/nayttelyt

Näyttelyt ovat avoinna kirjastojen aukioloaikoina:

Aukioloajat
Itsenäisyyspäivänä ma 6.12. pääkirjasto on suljettu.

**********

Talviaikaan
maanantai-perjantai klo 9-19
lauantai klo 10-15

Kesällä 1.6.-31.8.
maanantai-perjantai klo 10-19, lauantai suljettu

Aatto- ja pyhäpäivinä poikkeavat aukioloajat.

Palautusluukku toimii kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
Käyntiosoite

Lautakunnankatu 1
20780 Kaarina

Postiosoite

PL 50
20781 Kaarina

Puhelin
Aikuisten osasto puh. 02 588 4400
Lasten ja nuorten osasto puh. 02 588 4403
Sähköposti
paakirjasto@kaarina.fi
Lisätietoja

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen puh. 02 588 4402

Kouluyhteistyö, lapset ja nuoret puh. 02 588 4403

Asiakaslaskutus, toimistotarvikkeet puh. 02 588 4401

Ostolaskut puh. 050 512 7850

Kaarinan pääkirjaston löydät Kaarina-talosta

*********

Kirjastojen palvelut koronapandemian aikana

 

Aukioloajat
Itsenäisyyspäivänä ma 6.12. ei asiakaspalvelua, omatoimikirjasto avoinna klo 7-20.

**********

Asiakaspalvelu avoinna talviaikaan:
maanantai ja keskiviikko klo 12-19
tiistai, torstai ja perjantai klo 10-16

Aatto- ja pyhäpäivinä poikkeavat aukioloajat.

Asiakaspalvelu avoinna kesäaikaan 1.6.-31.8.:
maanantai klo 12-19
tiistai-perjantai klo 10-16

Lainat voi jättää palautusluukkuun.

Omatoimikirjasto avoinna 1.7. 2021 alkaen
ma-pe 7-20
la-su 7-17
Postiosoite

Hadvalantie 9
21500 Piikkiö

Puhelin
02 588 4410
Sähköposti
piikkion.kirjasto@kaarina.fi
Lisätietoja

Omatoimiaikana pääset sisään kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Lukulaite on ovea vastapäätä tolpassa. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen Vaski-kirjastoista, ota henkilöllisyystodistus mukaan.

*********

Kirjastojen palvelut koronapandemian aikana

 

 

Jaa