Näyttelyt 2023: kesäkuu

Kesäkuussa Kaarina-talon ensimmäisessä kerroksessa on Lilja Nummilan ja Hilla Nummilan, kahden vahvan naisen näkemyksiä naiseudesta ja henkisestä kasvamisesta. Toisessa kerroksessa Katariina Aallon maalauksissa herätellään itsetuntemusta. Piikkiön kirjastossa Kaarinan Kuvaajien näyttelyssä esitellään rappioarkkitehtuuria eri näkemysten kautta.

Lilja Nummila ja Hilla Nummila: Osatotuus ja osa valhetta
2.–29.6.2023 | Kaarina-talo 1. krs

Näyttelyssä on esillä kahden vahvan naisen maalauksia, joissa käsitellään mm. vastoinkäymisten kautta syntyvää henkistä kasvamista ja naiseutta.

Lilja Nummila:

Lilja Nummila on puutarha-alan koulua käyvä 16-vuotias, taiteesta tykkäävä tyyppi. 
”Olen aina tykännyt käsillä tekemisestä ja se on myös aina ollut minulle helpoin tapa oppia. Taiteen tekeminen on minulle melko uutta ja alussa mm. värien sekoittaminen oli vaikeaa, eikä aina tiennyt edes mistä ylipäätään aloittaa. Mutta nyt, tekemisen kautta, olen jo jotain oppinut ja tykkään kovasti tekemisestä”, miettii Lilja.

Hilla Nummila: 

Hilla Nummila on vehmaalainen itseoppinut taiteilija ja Liljan täti. ”Maalaaminen on minulle tapa keskustella itseni kanssa. Olen viimeisen vuoden aikana käsitellyt maalauksissani erityisesti naisen asemaa”, kertoo Hilla.
 

Katariina Aalto: Tunne itsesi – maalauksia itsetuntemuksen retkiltä
2.–29.6.2023 | Kaarina-talo 2. krs

Itsetuntemus on onnellisuuden ja henkisen heräämisen edellytys. Sillä mistä heräisit, jos et tiedä, kuka olet?

Tunne itsesi -näyttelyn teokset ovat sisäisiä havaintoja Aallon itsetuntemuksen retkeltä, taskulampun valoa osoitettuna menneisyyden kellariin. Oivalluksia ja havahtumisia jotka ovat merkinneet askeleita lähemmäs itseä. Kaikki vaiheet ovat olleet tarpeen, niin elämässä kuin maalauksissakin. Samalla, kun teosten merkitykset ovat syvästi henkilökohtaisia, Aalto toivoo niiden heittävän valoa myös kohti jotakin yhteistä, jaettua ja kaikille tunnistettavaa. Aalto on täydentänyt maalauksia tekstillä, runoilla ja kysymyksillä, joiden äärelle katsoja saa kaikin mokomin pysähtyä. ”Pysähtyminen on tärkeämpää kuin ymmärtäminen, kaikessa, mutta varsinkin itsetuntemuksessa. Onnellisuus on sen lopputulos, kun selvität, kuka olet. Voit nähdä näissä maalauksissa itsesi, niin kuin voit nähdä sen missä tahansa”, miettii Aalto.

Aalto kytkee itsensä tuntemisen kahteen eri merkitykseen: Se on oman tarinansa tuntemista, kykyä itsereflektioon ja itseään ja maailmaa koskevien uskomustensa kriittiseen tarkasteluun aina kuka minä olen? -kysymykseen saakka. Toisaalta se on tunteidensa tuntemista, sen huomaamista, miltä elämä kehossani tuntuu, millainen on hermostoni suhde maailmaan.

Nähtyämme totuuden mitä muuta voimme tehdä kuin yrittää ilmaista sitä tavoilla, jotka jäävät heijastuksiksi?

Katariina Aalto

Katariina Aalto tekee siirtymää sanojen ja ajattelun maailmasta kuvien ja tunteiden maailmaan. Aalto on etsinyt totuuksia sanoista kirjallisuudenopiskelijana, sanataideharrastajana ja kirjastonhoitajana, ja ajatellut ja kirjoittanut ajatuksiaan kiivaasti ymmärryksen saavuttamisen toivossa, kunnes tuli uteliaaksi toisenlaisesta reitistä. Kuvat jättävät totuudelle toisinaan enemmän tilaa kuin sanat, ja joskus tunteet tuovat ymmärryksen mukanaan kuin itsestään, sisältäpäin nousevana oivalluksena, jota ei voi ajoittaa.

Aallon tyyli taiteentekijänä on vielä muotoutumassa, sikäli kuin se edes on tavoite. Mieluummin Aalto kokeilee, tutkailee ja samoilee materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksissa periaatteella "kaikkea saa tehdä". Ehkä kaiken salliminen taiteessakin vertautuu siihen, kuinka Aalto opettelee uskomaan, että se on totta tunteiden kohdalla. Katariina Aalto on kiitollinen kyvystään haltioitua. Se vahvistaa tunnetta elossa olemisesta, katkaisee ajatusjumeja ja syrjäyttää alakulon.

Katariina Aalto asuu Piikkiössä perheensä kanssa, ja aloittelee omaa yritystoimintaansa Tietoisuustaide-nimellä. Aalto ohjaa meditaatiota ja jooga nidraa, sekä järjestää luovia työpajoja. Aallon missiona on auttaa ihmisiä löytämään luova joutilaisuus, lupa olemiseen jatkuvan suorittamisen sijasta. Toimintaan teoksiin voi tutustua verkkosivuilla (www. tietoisuustaide.fi) ja sosiaalisessa mediassa @tietoisuustaide.

Kaarinan Kuvaajat: Rappioarkkitehtuuri
2.–29.6.2023 | Piikkiön kirjasto

Yksi Kaarinan Kuvaajien leikkimielisen kuvakilpailun aiheista tänä keväänä oli rappioarkkitehtuuri. Aiheen sisältöä ei tarkemmin määritelty ja kukin kuvaaja saattoi osallistua oman harkintansa mukaisilla kuvilla. Näyttelyssä onkin mukana monipuolinen kuvakokoelma, johon sisältyy monenlaisia näkemyksiä rappioarkkitehtuurista.

Osa kuvista esittää rakennuksia, joiden ulkonäkö on kuvaajan mielestä ikävä, vähemmän houkutteleva tai joiden ulkonäkö on ristiriidassa alueen muiden rakennusten kanssa. Useimmat kuvat kuitenkin keskittyvät konkreettisesti rappiolla oleviin rakennuksiin. Monet kuvatut kohteet ovat hylättyjä ja jo pitkään olleet poissa käytöstä.

Salakampakisaan tuli 34 kuvaa, joka on keskimääräistä vähemmän, mutta yllättävän paljon ottaen huomioon aiheen vaikeuden. Selvästi aihe kiinnosti ja antoi mahdollisuuden ottaa kantaa nykyrakentamisen laatuun ja myös vanhojen rakennusten säilyttämiseen ja kunnossa pitämiseen.

Ensimmäinen kuva: Hannu Soon | Maaseurakunnan kirkko
Toinen kuva: Jari Rajalin | Takapiha

Lisätiedot:
Anri Veston
Kulttuurikoordinaattori-graafikko
Kaarinan kulttuuri ja kirjastot
050 353 0946
anri.veston@kaarina.fi

Katso kaikki näyttelyt: kaarina.fi/nayttelyt

Näyttelyt ovat avoinna Kaarina-talon ja Piikkiön kirjaston aukioloaikoina: