Kuusiston linnanrauniot

Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi Piikkiönlahden rannalle 1200-luvun lopulla. Kaikkiaan Kuusiston linnan isäntinä ehti olla 15 katolista piispaa. Linnaa rakennettiin, korjattiin, lisärakennettiin ja käytettiin parisen vuosisataa. Linna oli ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Se purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Tänään linnasta on jäljellä vain rauniot linnan pohjakerroksesta.

Museovirasto on tutkinut ja korjannut raunioita yli sadan vuoden ajan. 

Kuusiston linnanraunioita ja Kappelinmäen luontopolkua omistaa ja hoitaa Metsähallitus. Kesällä 2026 Metsähallituksen Luontopalvelut ja Kaarinan Kehitys Oy allekirjoittivat vuokrasopimuksen Kuusiston piispanlinnan vartijatuvasta ja käymälärakennuksesta. Sopimuksen myötä Kaarinan kaupunki ottaa vastuun linnanraunioiden siisteydestä ja huollosta. Metsähallitus säilyy edelleen alueen omistajana ja esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä alueella tehdään jatkossakin ensin ilmoitus Metsähallitukselle. Metsähallituksen vastuulla on myös alueen kulttuuriperinnön säilyminen. Alueen ajankohtaiset tiedot löytyvät jatkossakin Luontoon-palvelusta.

Lue tästä Metsähallituksen Luontopalvelut ja Kaarinan Kehitys Oy:n yhteistiedote sopimuksesta.

Tutustu ja vieraile alueella vastuullisesti

Rauniolinna on muinaismuistolain suojelemaa muinaisjäännösaluetta ja kuuluu Kuusistonlahden Natura-alueeseen. Se onkin suosittu arkeologinen vierailukohde, jossa yhdistyvät luonto, kulttuuriympäristö ja keskiaikainen historia. Koska raunioalue on luokiteltu muinaisjäännösalueeksi, tulee huomioida seuraavat säännöt ja ohjeet: 

• Kiinteiden muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on ehdottomasti kiellettyä.
• Muuhun kuin jokaisenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat.
• Tutustu alueeseen tästä Metsähallituksen Luontoon.fi -sivustolla.

Haluatko järjestää raunioalueella tapahtuman tai muuta toimintaa? Erityisluokituksensa vuoksi, on syytä varmistaa, tarvitseeko suunniteltu tapahtuma tai toimintaa erityistä lupaa. Metsähallitukselta voi tiedustella ja hakea tarvittavia lupia: 

• tutkimus- ja liikkumisluvat
• tapahtumien luvat ja ilmoitukset.
• Luvat löytyvät Metsähallituksen sivuilta

Nauti alueen luonnosta monimuotoisesti

Itäinen Kuusisto on rikas kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa upea luonto ja historian havina ovat lähellä. Opastetauluin varustettu Kuusiston kulttuuri- ja luontopolku yhdistää historialliset muistomerkit Kuusiston kartanon ja linnanrauniot. Kuusiston linnanrauniot on suosittu arkeologinen matkailukohde. Kesällä sinne on mukava tehdä vaikkapa pyöräilyretki, osoite on Linnanrauniontie 633.

• Tutustu tästä alueen monipuolisiin aktiviteetteihin Metsähallituksen Luontoon.fi -verkkosivulla
• Tutustu tästä alueen retkeilyreitteihin Tammireitit -verkkosivulla.

Kaarinan kaupunki on yhteistyössä Metsähallituksen, Kuusiston Taidekartanon, Piispanlinnan vierailukeskuksen (v. 2022-2024) ja Kaarinan oppaiden kanssa koonnut esitteen, joka esittelee itäistä Kuusistoa historian, taiteen a luonnon näkökulmasta. 

• Suomenkielinen esite on luettavissa verkossa tämän linkin kautta.
• Englanninkielinen esite on luettavissa verkossa tämän linkin kautta. 

Esite on myös ladattavissa suomen- ja englanninkielisenä PDF-tiedostona alla.

Kuusiston piispanlinnan alueen vahtitupa on rakennettu vuosina 1903–1904. Piirustukset laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rankarunkoinen ja puuverhoiltu rakennus on alun perin käsittänyt ensimmäisessä kerroksessa olevan vartijantuvan ja matkailijoille tarkoitetun levähdystuvan sekä kaksi ullakkohuonetta linnanraunioilla työskentelevien valvojien ja muinaistieteellisen toimikunnan käyttöön. Pysyvä vartija linnan alueelle palkattiin vuonna 1911.