Muistomerkit ja patsaat

Pyhän Katariinan patsas sijaitsee Kaarina-talon viereisessä puistossa. Myös puisto on nimetty Pyhän Katariinan mukaan.

Pyhä Katariina eli Katariina Aleksandrialainen oli legendan mukaan 200- tai 300-luvun lopulla elänyt kristitty, joka kärsi marttyyrikuoleman. Hän oli kristinuskoon kääntynyt nainen, joka ei keisari Maximianuksen yrityksistä huolimatta suostunut palvomaan epäjumalia. Hänet yritettiin ensin surmata teilipyörällä, mutta se tuhoutui hänen kosketuksestaan. Tämän vuoksi teilipyörä tunnetaan myös nimellä katariinanpyörä. Kaarinan kaupunki on saanut nimensä Pyhän Katariinan mukaan ja Kaarinan kaupungin vaakunassa oli myös vuoteen 2009 asti teilirattaan kuva. 

Patsas on pystytetty vuonna 1998 ja sen on tehnyt latvialainen kuvanveistäjä Viktors Suškēvičs. Patsas on veistetty Vehmaan punaisesta graniitista.

Pyhän Katariinan patsas on ensimmäinen kaupungin ulkotiloihin tilaama julkinen taideteos.

Lemun taistelun tapahtumat liittyvät Suomen sotaan, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1808–1809 Kaarinan Lemunniemessä. Vänrikki Stoolin tarinoissakin mainittu taistelu alkoi ruotsalaisjoukkojen maihinnoususta 19.6.1808. 

Taistelusta tuli kesäkuussa 2008 kuluneeksi 200 vuotta.  Sen kunniaksi alueelle tilattiin Lemun taistelun muistomerkki, Kuoleva soturi. Teos sijaitsee lähellä Yli-Lemun kartanoa, Lemun taistelun muistolehdossa. Sen on veistänyt Heidi Limnell.

Ajo-ohje: Pyhän Katariinan tieltä Lemuntielle, jolta noin kilometrin jälkeen vasemmalle Kasarminmäentielle. Muistomerkki sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä metsän rinteessä vasemmalla. Auton voi jättää parkkipaikalle, perillä on myös autolle kääntöpaikka.

Kaarinassa on veteraanikivet keskustassa ja Piikkiössä.. Keskustan kivi on pystytetty Voivalantien Veteraanipuistoon 1993. Veteraanipuiston rosariumissa kukkii yli 220 ruusulajiketta. Kaarina-Seura, Kauppila Oy ja yksityishenkilöt lahjoittivat puiston ensimmäiset ruusut Kaarinan muuttuessa kaupungiksi 1993.

Piikkiön veteraanikivi on Salvelanlaaksontien risteyksessä kauniissa puistikossa. Hadvalantien toisella puolella on seurakuntatalo. Kivi on pystytetty vuonna 1992.

Kuusistossa on kirkon edustan puistossa muistokivi vuosina 1939-1944 sotaan lähteneille.

Littoisten rautatieaseman läheisyydessä on Leninin alueella vierailun muistoksi pystytetty muistolaatta. Laatta kiinnitettiin rautatieaseman seinään 1970 ja siitä rautatien viereen aseman siirryttyä yksityisomistukseen.

Pakomatkallaan vuonna 1907 Lenin poistui Littoisissa junasta. Ei ihan tavanomaisesti, vaan junan liikkuessa. Näin hän harhautti perässään olleita urkkijoita. Littoisista Lenin kaiketi käveli Turkuun, sai sieltä Vossikkakyydin Kaarinan ja Kuusiston läpi Kirjalansalmen rantaan. Onneksi oli talviaika ja Paraisten puolelle Lenin pääsi siirtymään jäitä pitkin. Lopulta hänen matkansa jatkui Tukholmaan asti.