Poissaoloseurannan kautta tuetaan oppilaiden kouluarkeen kiinnittymistä

Naantalin, Kaarinan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisen ja Paimion alueella vakiinnutetaan alueellista poissaolojen seurannan ja koululäsnäolon vahvistamisen mallia. Toimintamallin vakiinnuttamiseen pyritään kuudessa kunnassa tiiviillä yhteistyöllä, näkökulmamuutoksella sekä kehittämällä tekniikkaa opettajien ja huoltajien yhteisen työn tueksi.

Toiminta on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Sitouttavan kouluyhteisötyön hanketta, jonka tarkoituksena on tukea oppilaiden poissaolojen ennaltaehkäisyä ja niihin varhaisesti puuttumista sekä myönteistä kouluun kiinnittymistä. Toiminnan avulla ehkäistään perusopetusikäisten oppilaiden koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.

Korona-aika on lisännyt osaltaan koulupoissaoloja.

– Säännöllisen koulunkäynnin ja oppilaiden koululäsnäolon tukeminen on tärkeämpää kuin koskaan: koronan myötä oppilaiden on täytynyt jäädä ymmärrettävästi kotiin hyvin matalalla kynnyksellä. On olennaisen tärkeää tukea oppilaita kiinnittymään takaisin säännölliseen kouluarkeen ja tunnistaa ne, jotka mahdollisesti tarvitsevat tähän tukea, toteaa alueellinen hankekoordinaattori Teea Laiho Naantalin kaupungilta.

Koululäsnäoloa tuetaan aidolla vuoropuhelulla ja systemaattisella poissaolojen seurannalla

Koulun myönteisellä toimintakulttuurilla on olennainen merkitys oppilaan koulunkiinnittymisen näkökulmasta.

– Arjen kohtaamisilla ja myönteisellä vuorovaikutuksella tuetaan oppilaan koulun kiinnittymistä. Oppilaan tullessa kouluun poissaolon jälkeen lähtökohtana tulisi olla, “Kiva kun tulit!” kuin välitön vaatimus poissaolon syystä. Poissaolojen syitä kyllä selvitetään oppilaan kanssa kahden kesken keskustellen, huoltajiin yhteyttä ottaen ja tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa, Laiho tiivistää.

Alueellisesti oppilaiden poissaoloihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantumaan. Käytössä on 50 h -toimintamalli, jossa poissaoloista keskustellaan 50 poissaolotunnin täyttyessä. Opettaja keskustelee oppilaan kanssa kuulumisia kysellen ja kuunnellen sekä on yhteydessä huoltajaan. Laiho kertoo, että tarkoituksena on viestiä välittämistä ja halu kuulla, miltä oppilaan koulunkäynti huoltajan näkökulmasta näyttää.

– Haluamme tukea aitoa vuoropuhelua kodin ja koulun välillä ja tehdä huoltajillekin kynnyksen ottaa yhteyttä mahdollisimman matalaksi. Poissaolojen varhainen havaitseminen ja oppilaan ja perheen tukeminen mahdollisissa koulunkäynnin haasteissa ovat säännöllisen koulunkäynnin ensimmäinen tuki. Tarvittaessa koulusta saa monialaista tukea: opettajien, kuraattorien, kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien rinnalla yhteistyöalueella toimivat lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon lääkärit, Laiho kertoo.

Mielipiteitä on kysytty myös oppilailta. Kuudesta kunnasta 5–9. luokkalaista yhteensä 2 596 vastasi viime syksynä tehtyyn kyselyyn. 73 % vastaajista tunnisti alueellisen poissaolojen seurantatavan eli 50 h toimintamallin. 53 % oppilaista toivoi, että koulussa poissaoloista voisi keskustella kahden kesken opettajan kanssa ja 15 % toivoi voivansa valita koulusta aikuisen, jonka kanssa keskustella. Vapaissa vastauksissa tärkeänä pidettiin keskustelua, jossa ei syyllistetä oppilasta, vaan kuunnellaan, mitä oppilas itse kertoo tilanteestaan.

Poissaolokooste seurannan apuna

Tekniikkaa on kehitetty pilotin aikana helpottamaan poissaolojen seurantaa: nyt huoltajat ja opettajat saavat automaattisesti tiedon 50 poissaolotunnin täyttymisestä. Aiemmin kansallisella tasolla ei ole ollut yhtenäistä mallia poissaolojen seurantaan ja tilastointiin, ja sitä kehitetään nyt Sitouttavan kouluyhteistyön piloteissa.

– Poissaolojen seuranta on opettajien perustyötä, ja automaatiolla pyritään helpottamaan tätä tehtävää. Yhtenäinen poissaolojen seuranta ja tilastointi tuo myös tietojohtamiseen uusia mahdollisuuksia, Laiho toteaa.