Runo-Kaarina-kilpailun voittajat ja kansiteosten taiteilijat

Runo-Kaarina-kirjojen kansikuvituksena käytetään Kaarinan kaupungin taidekokoelman teoskuvia. Voittaja valitsee mieleisensä teoskuvan (sellaisen, jota ei vielä ole käytetty) ja kansi suunnitellaan valitun kuvan mukaan osana toimitustyötä, joka tehdään yhdessä runoilijan kanssa.

Alla olevissa kuvauksissa kirjailijan osuus on runokirjan lieveteksti.

1994 
KIRJA: Jukka Hannula: Sieltä nousee eläimiä ja rakkaita
TAIDE: Alku Avanto: Tanssi / 1980, taidegrafiikka 42 x 31 cm

JUKKA HANNULA syntyi Pohjois-Karjalassa Outokummussa vuonna 1974. Hän muutti vuonna 1982 Ulvilaan, jossa käynyt nuoruutensa koulut. Ylioppilas vuonna 1993. Luonnehtii itsensä sekä suunnistajaksi että otsalampuksi, joka purjehtii vaistojen ja  tunteiden synkissä vesissä uteliaana löytöretkeilijänä. Painottaa teksteissään lapsenomaista surrealistista maailmaa, jonka kautta on järkeistettävissä kaoottiseksi järjestäytynyt maailmamme.

ALKU AVANTO (1907-1984) oli suomalainen graafikko ja taidemaalari. Avanto opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Lisäksi hän harjoitti opintoja Tukholmassa sekä grafiikan opintoja taiteilija Viljo Lehmussaaren opastuksella. Ensimmäisen kerran Avannon töitä oli näyttelyssä vuonna 1927 Turussa. Yksityisnäyttelyiden ohella Avanto osallistui Turun taiteilijaseuran ja Turun Taidegraafikoiden näyttelyihin. Avanto toimi Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa grafiikan opettajana 1954-1966 ja Turun kaupungin ammattioppilaitoksissa piirustuskurssien ja tyyliopin opettajana vuosikymmeniä. Avannon teoksia on muun muassa Turun taidemuseossa, Wäinö Aaltosen museossa ja Turun kaupungin kokoelmissa.

1995 
KIRJA: Eine Joutsijoki: Pimeä tulee lasin lävitse
TAIDE: Eine Joutsijoki / 1995, valokuva

EINE JOUTSIJOKI syntyi Pihlajavedellä vuonna 1943 ja asuu nykyisin Keuruulla. Tekstejä on julkaistu useissa keskisuomalaisissa antologioissa. Niitä on myös sävelletty. Runojen maisemalliset kuvastot liikkuvat metsissä, pelloilla ja yksinäisissä taloissa. Keskeisenä teemana on ilo ennen iltaa, onnellinen odotus senkin uhalla, että menettämisen pelko on aina läsnä.

EINE INKERI JOUTSIJOKI (1943-2020) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija. Hän työskenteli pitkään Suur-Keuruu-lehden toimittajana ja voitti esikoisrunoilijoille jaettavan Runo-Kaarina-palkinnon vuonna 1995.

1995 
KIRJA: Margareetta Jordan: Lähtöjä
TAIDE: Viljo Mäkinen: Teatteri / 1970, maalaus, sekatekniikka 57 x 87 cm

MARGAREETTA JORDAN syntyi Karkkilan Fagerkullassa 1947. Kaarinalainen vuodesta 1971. Opiskellut kirjoittamista Oriveden opiston kesäkursseilla sekä toiminut mukana Turun Sulka -ryhmässä, Kaarinan kansalaisopiston ja Turun työväenopiston kirjoittajapiireissä. Kuvaa runoissaan ihmisen raadollisuuta, pahuutta luontoa ja toisiaan kohtaan – liikettä.

VILJO MÄKINEN (1920-1985) oli suomalainen keraamikko ja kuvanveistäjä. Mäkinen opiskeli Turun piirustuskoulussa ja teki opintomatkoja Italiaan ja Ranskaan. Ensimmäinen näyttely oli vuonna 1948 ja sen jälkeen Turun taidemuseossa 1965 ja Wäinö Aaltosen museossa 1970. Mäkinen työskenteli keraamikkona Kupittaan Savella vuoteen 1960 saakka. Viljo Mäkinen tunnetaan erityisesti humoristisista veistoksistaan. Teokset ovat useasti kansanomaisia ja kekseliäitä. Hän teki myös muun muassa akvarelleja, maalauksia ja kollaaseja. Viljo Mäkisen taiteelle on leimallista erilaisten materiaalien rohkea hyödyntäminen ja monia niistä voi pitää naivistisina. Tyypillisiä aiheita Mäkisellä ovat sympaattiset eläin- ja ihmishahmot. Useita hänen teoksiaan on hankittu Ateneumin taidemuseoon.

1996 
KIRJA: Ilkka Koponen: Ovelta on riisuttu nimi
TAIDE: Hannu Väisänen: Dass ich dereinst… / 1980, taidegrafiikka 60 x 50 cm 

ILKKA KOPONEN syntyi Kuopiossa vuonna 1973. Opiskelee Turun yliopistossa uskontotiedettä ja kulttuurihistoriaa. 

HANNU VÄISÄNEN (s. 1951) on suomalainen taidemaalari ja graafikko, mutta tunnetaan myös kirjailijana, lavastajana ja esiintyjänä. Väisänen sai vuoden 2007 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanistaan Toiset kengät. Hannu Väisänen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa ja piti debyyttinäyttelynsä Helsingissä 1971. Väisänen on tehnyt Yleisradiolle kuvataidetta käsittelevän ohjelmasarjan 1985 ja Kalevalan juhlavuonna 1999 julkaistun uuden Kalevalan kuvitustyön. Väisänen on tehnyt julkisia töitä useisiin kirkkoihin ja Suomen Kansallisoopperaan. Väisäselle myönnettiin Taiteen valtionpalkinto 2007. Hannu Väisänen on kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia taiteilijoita, jonka maalaukset ovat hienostuneen keveitä ja niissä on niukoin keinoin toteutettua estetismiä. Aiheissa Väisänen suosii usein kuvallisia arkkityyppejä ja niiden merkityksillä leikkimistä. Väisänen on asunut vuodesta 1989 Ranskassa ja hänellä on sekä Suomen että Ranskan kansalaisuus.

1997 
KIRJA: Reetta Niemelä: Joen huoma on aina valoisa
TAIDE: Kauko Nissilä: Köynnös / 1981, öljymaalaus 110 x 118 cm 

REETTA NIEMELÄ syntyi 1973 Turussa. Opiskelee kansatiedettä ja luonnontieteitä. Runot pohtivat naiseuden myyttien ja nykyhetken kohtaamista. Teksti toimii kuin iltana todellisen ja mielen maiseman välillä. 

KAUKO NISSILÄ (s. 1947) on turkulainen kuvataiteilija, joka on käynyt Limingan ja Kankaanpään taidekouluja ja paperinvalmistuskurssin (Nagashizuki menetelmä) Jyväskylässä. Nissilä on työskennellyt paperitaiteen parissa 1990-luvulta alkaen. Nissilä työstää teosten paperit suomalaisista kasvikuiduista tai kierrätyspaperista joko japanilaisella tai nepalilaisella tekniikalla. Nissilä on kehittänyt myös oman ”prässäystekniikan”, jolla voi valmistaa paksuja paperipohjia uusiopaperista. Paperin lisäksi Nissilä käyttää teoksissaan rautalankaa, puuta ja väriä. Nissilä on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut myös moniin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Nissilä on osallistunut kutsuttuna useisiin valtakunnallisiin paperitaidenäyttelyihin. Kauko Nissilä on palkittu muun muassa Varsinais-Suomen taidetoimikunnan ja Suomen Kulttuurirahaston toimesta. Nissilän teoksia on esimerkiksi Turun, Kankaanpään ja Kaarinan kaupungin kokoelmissa. Julkisia teoksia löytyy Turkista ja Norjasta. Nissilä on  toiminut aktiivisesti taiteilijajärjestöissä sekä toiminut taideopettajana. Nissilä on Turun taiteilijaseuran ja Turun Taidegraafikkojen jäsen. 

1998 
KIRJA: Mirkka Salo: Olen niinkuin Pierrot
TAIDE: Annukka Grönlund: Sirkus / 1984, öljymaalaus 36 x 28 cm 

MIRKKA SALO on syntynyt Helsingissä 1966 ja asuu nyt Kalliossa. Salo opiskelee latinan kieltä ja Rooman kirjallisuutta, klassista arkeologiaa ja uskontotiedettä Helsingin yliopistossa. Kirjoittamisen lisäksi Salo harrastaa kuvataiteita (on pitänyt 80-luvulla näyttelyjä Helsingissä ja Anjalankoskella), sekä tanssia (toiminut teatterissa tanssija-avustajana). On kirjoittanut runoja lapsesta asti, nukkui 13-vuotiaana Lorcan kirja tyynyn alla, pukee nyt runoudessaan sanoiksi niitä kokemuksia ja tuntoja, joita nuori tyttö joutuu kokemaan sinä iässä, kun on vielä kielellisesti keskenkasvuinen ja siksi puolustuskyvytön joutuessaan väärinymmärretyksi. 

ANNUKKA GRÖNLUND (Ann-Mari Kaunisto, s. 1941, Turku) on suomalainen kuvataiteilija, joka tunnetaan naivistina. Grönlund kävi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1967–1970. Hän on Turun Taiteilijaseuran ja Taidemaalariliiton jäsen. Grönlund debytoi vuonna 1970 ja hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli vuonna 1993. Grönlundin teoksia oli esillä Sydän siveltimellä -näyttelykierroksessa Antwerpenissä, Luxemburg ja Berliinissä 1998–1999. Grönlund on myös suunnitellut joulumerkin 1990-luvulla ja useista hänen maalauksistaan on tehty postikortteja.

1999 
KIRJA: Jenni Haukio: Paitasi on pujahtanut ylleni
TAIDE: Annukka Grönlund: Kuuhullujen kokous / öljymaalaus 25 x 20 cm 

JENNI HAUKIO on syntynyt Porissa 1977. Haukio opiskelee Turun yliopistossa valtio-oppia. Haukio on julkaissut runojaan Reviiri-vuosikirjassa 1997. Jenni Haukion runoissa ovat vahvasti mukana meri, lapsuus, luonnon ja ihmisen vuorovaikutus sekä rakkauteen liittyvät tunnetilat ja muistot.

ANNUKKA GRÖNLUND (Ann-Mari Kaunisto, s. 1941, Turku) on suomalainen kuvataiteilija, joka tunnetaan naivistina. Lue lisää vuoden 1998 voittajan infosta.

2000 
KIRJA: Antti Koivumäki: Iltapäivällä tulee mieleen lahoavia puistoja
TAIDE: Viljo Mäkinen: Keinu / 1948, akryylimaalaus 23 x 19 cm

ANTTI KOIVUMÄKI on syntynyt 1976 Espoossa. Koivumäki on viettänyt suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Siilinjärvellä. Kirjoittanut teini-ikäisestä runoja ja proosaa, julkaissut ensimmäiset runonsa 16-vuotiaana Itä-Suomen kirjoittajien antologiassa. Toiminut muusikkona sekä työskennellyt kirjastossa. Helsingin Ylioppilaslehden pakinakilpailun voitto keväällä -99. Pakinoita Siilinjärven paikallislehdessä. Asuu Espoon Lintuvaarassa. 

VILJO MÄKINEN (1920-1985) oli suomalainen keraamikko ja kuvanveistäjä. 
Lue lisää vuoden 1995 voittajan infosta.

2001 
KIRJA: Arto Lappi: Ei perhonen siivistään tiedä
TAIDE: Eike Salu: Riippuvat oksat / 1991, akvarellimaalaus 33 x 21 cm

ARTO LAPPI syntynyt Tampereella 1966. Runoja julkaistu useissa lehdissä. 

EIKE SALU on vesiväritaiteilija, jolla on herkkä käsi ja hyvät tekniset taidot. Salu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Betti Alver -museossa Jögevassa 2011 ja on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin ennen tätä. Salulla on tiivis yhteys Kaarinaan, Jögevan ja Kaarinan ystävyyskaupunkitoiminnan kautta. ystävyystoiminta johdatti hänet kesäisin Ahvenanmaan saaristoon maalaamaan yli kymmenen vuoden ajan. Eike Salu työskentelee Jõgevan lukiossa käsityönopettajana.

2002 
KIRJA: Ville Sutinen: Purut ja paperit
TAIDE: Tuula Moilanen: Keskiyön pikakaruselli / 1987, taidegrafiikka, puupiirros 50 x 39 cm 

VILLE SUTINEN on syntynyt 1980 Helsingissä. Muuttanut Kokemäelle -81, jossa asunut lapsuutensa ja käynyt peruskoulun ja lukion, ylioppilas -99. Toiminut kouluavustajana yläasteella ennen varusmiespalvelustaan Turussa. Opiskelee nykyisin Tampereen yliopistossa kirjallisuutta ja filosofiaa. 

TUULA MOILANEN (s. 1959, Kuopio) on helsinkiläinen taidegraafikko. Moilanen tunnetaan Suomessa japanilaisen puupiirroksen, kirjansidonnan ja perinteisen paperinvalmistuksen asiantuntijana. Hän asui Kiotossa, Japanissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan, perehtyen käytännön elämän kautta syvällisesti maan kulttuuriin ja taide-elämään. Omassa tuotannossaan Moilanen käyttää perinteistä japanilaista puupiirrostekniikkaa ja sen sovellutuksia. Viime aikoina hän on maalannut akryyleilla ja pastelliliiduilla, käyttäen teosten pohjana vanhoja puulevyjä ja lautoja. Moilasen moniväristen puupiirrosteosten lähtökohtana ovat joko kirjalliset lähteet tai itse keksityt tarinat. Matkoilta kerätyt kokemukset ja japanilaisen mangan vaikutukset heijastuvat vahvasti aihepiireissä. Seikkailujen sankarina on tavallisesti joku eläinhahmo. Kuvatyönsä ohella Tuula toimii freelance graafisena suunnittelijana ja kirjoittajana. Näyttelytoiminnassa Tuula on ollut aktiivisesti mukana vuodesta 1981. Hänen teoksiaan on lukuisissa suomalaisissa ja ulkomaisissa kokoelmissa.

2003 
KIRJA: Teija Kortelainen: Elä katto taakses
TAIDE: Maarit Palatsi-Keula: Lintunainen / 1987, maalaus, sekatekniikka 25 x 18 cm 

TEIJA KORTELAINEN on syntynyt (-67) ja asuu Pelkosenniemellä. Toimittaja. 

MAARIT PALATSI-KEULA on kaarinalainen kuvataiteilija. Palatsi-Keula on Kaarinan Taideyhdistyksen perustajajäseniä. Kuvataiteisiin keskittyvässä yhdistyksessä on tällä hetkellä vajaa sata jäsentä. Maarit Palatsi-Keula on pitänyt yksityisnäyttelyitä, joista mainittakoon Kaikki Naisia -näyttely Galleria Foggassa Helsingissä keväällä 2012. Palatsi-Keula on pitänyt näyttelyitä myös yhdessä Petri Martikaisen ja Kaarina Heleniuksen kanssa.

2004 
KIRJA: Jukka Nikki: Kuuma huuma karkkipussissa
TAIDE: Kukka Eklund: Pyöräilijäpelle / 2004, maalaus, sekatekniikka 45 x 35 cm 

JUKKA NIKKI / Lorulafkan sanakorusafkaa! Olen Jukka Nikki, vuosikertaa 1969; pehmeähkö, hieman kulmikas. Tarjoiluehdotus: lämpimänä. Vaikuttavin kirjallinen saavutukseni on sukkahikirunojen julkaisu jalkahoitajien lehdessä, sillä tuolloin todella tavoitin lukijakuntani. Kirjalliset tavoitteeni ovat korkealla. Toivon, että yksi aikuiseksi kasvava muistaisi lyhyet riimini, joiden kirjoittamisesta olen iloinnut. Lorulafkassa toimin kirjoittajana ja lausujana. Ryhmän pianistina toimii Pekka Matila ja pellenä Kukka Eklund. Keskitymme ydinosaamiseemme, eli jakamaan loruosakkeita. Kiitän tuesta ja erityisesto Susan Mäkeä, Katja Naumasta, Timo Tahvanaista sekä Pekkaa ja Kukkaa. Kiitos kuuluisi toki monille muillekin. 

KUKKA EKLUND on taiteilija, taidekasvattaja, muusikko ja opettaja, joka on opiskellut muun muassa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi 2002. Eklund on työskennellyt Pukinmäen taidekoulussa toimien muun muassa Sirkuskoulun opettajana, näytösten järjestäjänä, ja ostopalveluiden toteuttajana. Eklund on vuonna 2015 ohjannut ja dramatisoinut Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -teosta myötäilevän, tunnin mittaisen esityksen, jossa yhdistyvät sirkus ja teatteri. Tällä hetkellä Kukka Eklund työskentelee Helsingin työväenopiston taidekasvattajana.

2005 
KIRJA: Lea Poikela: Ovia ja avaimia
TAIDE: Veikko Vionoja: Talviaihe Ylistarosta / 1979, taidegrafiikka, värilitografia 35 x 50 cm 

LEA POIKELA (s. 1950 Kuivaniemi, os. Kaikkonen) muutti -72 Rovaniemelle, jossa toimi ensin työelämässä ja jäi sitten kotiäidiksi. Naimisissa, traumapsykoterapeutti mies, kahdeksan lasta ja viisi lastenlasta. Perusti oman Rieskaleipomon ja valmistui kulttuurikuraattoriksi Lapin Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksesta -02 ja opiskelee nyt käsikirjoittamista. Poikela harrastaa kirjallisuutta kirjallisuuden opiskelua ja kuvataiteita. Toimii Rovaniemeläisen Kuvataideyhdistys Maahisten puheenjohtajana kahdeksatta vuotta. Jäänyt tauolle leipomostaan ja toimii iäkkäiden ja sairaiden vanhempiensa omaishoitajana. Tästä työstä kertoo hänen voitokas runokokoelmansa, jossa hän maalaa sanoilla silmiemme eteen myös luonnon rauhan ja tähtitaivaan äärettömyyden. 

VEIKKO VIONOJA (1909-2001) oli suomalainen taidemaalari. Vionoja oli alun perin nimeltään Veikko Laine, mutta koska oli toinen samanniminen taiteilija, hän muutti nimensä Vionojaksi kotinsa lähellä virranneen ojan mukaan ja mukaillen äitinsä tyttönimeä Widenoja. Vionoja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1936–1938 ja debytoi vuonna 1939. Vionoja oli kotoisin Keski-Pohjanmaan Ullavasta, ja ullavalaisuus näkyy hänen teoksissaan aihevalinnoissa ja valon käsittelyssä. Tyypillisiä aiheita ovat pohjalaiset maisemat, peltoaukeat ja maatalousrakennukset. Usein maisemaa katsotaan ikkunasta. Vionoja on maalannut myös ihmishahmoja sekä muotokuvia. Vionojan töissä on nähtävissä sekä kansallisia että kansainvälisiä piirteitä. Kansallisia piirteitä ovat paitsi pohjalaiset maaseutunäkymät myös selkeä kansantaiteen perintö. Vionoja on kuvannut töissään talojen sisäkuvien, pihapiirien ja ihmisten lisäksi myös valoa. Vionoja sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1959, ja vuonna 1973 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Vionojan teoksia on esillä perheen kesäkodissa Ullavassa.

2006 
KIRJA: Maija-Liisa Nyman: Vieraskirja
TAIDE: Matti Toivonen: Talviaamun tapaamisia / 1986, öljymaalaus 39 x 34 cm 

MAIJA-LIISA NYMAN / Kuka? Maija-Liisa Nyman / Mikä? Teksti- ja kirjatyöläinen. Suomen kielen, kirjallisuuden, mediatutkimuksen, luovan kirjoittamisen ynnä muun mielenkiintoisen opiskelija. / Missä? Syntynyt Helsingissä (1978), asunut enimmät varhaisvuotensa pienessä kylässä Vihdissä, opiskellut monta monituista vuotta Turussa, muuttanut töiden takia Espooseen. / Millainen? Tykkää merestä, sateesta ja naisdekkaristeista. Haluaa lautapeleissä aina punaisen nappulan. Kantaa poikkeuksetta mukanaan kirjaa, sillä koskaan ei voi tietää, missä odotushuoneessa joutuu istumaan tai kuinka myöhässä juna on. Katselee pilviä, kirjoittaa runoja. 

MATTI TOIVONEN (1936-2016) oli turkulainen taidemaalari. Hänen työnsä olivat akryyli- ja öljyväritöitä, jotka ovat naivistisia sekä surrealistisia. Toivonen itse piti merkittävimpänä omana näyttelynään Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1981 pidettyä yksityisnäyttelyä. Toivonen ei käynyt taidekursseja, vaan opetteli tekniikan itse. Toivonen kävi Kerttulin koulua Turussa, missä liittyi torvisoittokuntaan. Toivonen harrasti klassista musiikkia, mutta säesti myös viihdelaulajia. Ammatiltaan hän oli merkonomi. Toivonen oli Turun taiteilijaseuran jäsen.

2007 
KIRJA: Susanna Taivalsalmi: Pieni verenkuva
TAIDE: Martin Ahlström: Tammikuu / 1987, taidegrafiikka, etsaus 17 x 16 cm 

SUSANNA TAIVALMI on: Syntynyt v. 1982 sinivuokkojen aikaan avojaloin Tampereelle. Humoristi ja herkistelijä. Naimisissa, ei lapsia, yksi Kissa. Käynyt Viita-akatemian kolmivuotisen kirjoittajakoulun. Tamperelaisen kirjoittajayhdistys Viitapiirin hallituksen jäsen. Addiktoitunut aukea.netiin. Palkittu kahdesti Pirkanmaan kirjoituskilpailussa. Ollut kahdesti Muusa-kirjoituskilpailun finalisti. Koulutukseltaan yo-datanomi, muttei ole päivääkään tehnyt oman alan hommia. Opiskellut avoimessa yliopistossa taidehistoriaa ja tiedotusoppia. / Susanna Taivalsalmi myös: tekee ahkerasti runo- ja laulukeikkoja ympäri Suomea. Kaipaa aina takaisin Prahaan. Arvostaa oikeinkirjoitusta. 

MARTIN KASIMIR AHLSTRÖM (s. 1946 Raisio) on turkulainen kuvataiteilija ja graafikko. Tuotteliaana taiteilijana tunnettu Ahlström tunnetaan parhaiten grafiikastaan ja veistoksistaan. Hänelle annettiin Valtion taidepalkinto vuonna 1972. Ahlström valmistui Turun piirustuskoulusta ja toimi myöhemmin koulun lehtorina. Ahlströmin grafiikka on tarkkaa ja yksityiskohtaista. Tyypillinen teos 1970-luvulta sisälsi muutamia esineitä, joilla ei muodollisesti ollut yhteyttä toisiinsa. Sommitelman tarkka jäsentäminen antoi katsojalle vapauden tulkita näkemäänsä. Hänen 1980-luvun tuotannolleen tyypillistä oli valita rajattu kohde kaupunkimaisemasta, tai tehdä sarja muutoksen alla olleesta kohteesta. Yleisin aihe oli rakennus tai tarkasti rajattu maisema. Martin Ahlström siirtyi 1990-luvulla yhä abstraktimpaan tyyliin. Tyypillinen aihe oli edelleen työkalu tai koneen osa, jonka taiteilija muutti usein lähes tunnistamattomaan muotoon. Myös usealla värillä toteutetut työt kuuluivat hänen 1990-luvun tuotantoonsa.

2008 
KIRJA: Lauri Hinkkanen: Kirje Mihail Gorbatšoville
TAIDE: Veikko Lehtovaara: Auransilta / 1976, taidegrafiikka, akvatinta 30 x 60 cm 

LAURI HINKKANEN (s. 1949, Simpele). Kirjallinen jälkeni on yhtä kevyt kuin sudella: nopeasti tien yli takaisin metsään. 1976 – J.H. Erkon runokilpailun kolmas palkinto. 1992 – Suomen Viro-instituutin järjestämän Suomen ja Viron itsenäisyyden 75-vuotispäiville omistetun esseekilpailun voitto. 2002 – Käsi kädessä -lehden 30-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailun voitto. 1995 – SAK:n kulttuuriapuraha. Kirja-arvosteluja Venäjän Aika-lehdessä. 

VEIKKO LEHTOVAARA (1941-2013) oli suomalainen taidegraafikko. Lehtovaara opiskeli Turun piirustuskoulussa vuoteen 1963 asti ja Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssilla 1963–1964. Myöhemmin hän oli Hayterin ateljeessa (Atelier 17, Stanley W. Hayter) Pariisissa 1964 ja osallistui Art Goes on – Digital Art -kurssille Turun ammattikorkeakoulussa 1998–1999.

2009 
KIRJA: Tony Laine: Mäyräkoirakulkuetta odotellessa
TAIDE: Matti Helenius: Talonmies / 1979, taidegrafiikka 67 x 53 cm 

TONY LAINE (s. 1971) tunnetaan parhaiten yhtenä Suomen olemattomimmista runoilijoista. Ei omaa mitään yleisesti arvostettuja kykyjä, mutta osaa kyllä olla harvinaisen epälooginen, tökero ja irvokas silloin, kun se ei ole tarpeellista. 

MATTI HELENIUS (s. 1951) on turkulainen kuvataiteilija. Helenius opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1969-73, Tukholman Konstnärernas Kollektiv Verkstadenissa 1984-89 syväpainoa,  litografiaa, kohopainoa, serigrafiaa, paperinvalmistusta ja metalliemalimaalausta sekä Turun Taideakatemiassa 1998 -99 digitaalista kuvankäsittelyä. Matti Helenius on pitänyt useita yksityis-, ryhmä- ja yhteisnäyttelyjä Suomessa ja ulkomailla. Helenius on saanut muun muassa Valtion Taidepalkinnon (1973), Turun Taiteilijaseuran Vuoden taiteilija -palkinnon (1976), sijoittunut kolmanneksi Turun Taidemuseo 100 - vuotta kilpailussa (2003) ja saanut Valtion Taiteilijaeläkkeen (2012). Heleniuksen teoksia on esimerkiksi Ateneumin taidemuseon, Kiasman, Amos Anderssonin taidemuseon, Wäinö Aaltosen Taidemuseon, Sara Hildenin Taidemuseon ja Turun taidemuseon kokoelmissa. Teoksia löytyy Helsingin, Turun, Tampereen ja Kaarinan kaupunkien kokoelmista sekä ulkomaisissa kokoelmissa Ruotsissa, Puolassa, Italiassa, Saksassa, ja USA:ssa.

2010 
KIRJA: Rea Tiirola-Tyni: Silti kirkas
TAIDE: Hannu Konola: Katse / 1978, öljymaalaus 31 x 28 cm 

REA TIIIROLA-TYNI (s. 1974) on taivalkoskelainen kirjastotoimenjohtaja ja kolmen lapsen äiti. Hän on asunut muun muassa Vihannissa ja Turussa. Kirjoittamista Rea on opiskellut Päätalo-instituutissa. 

HANNU KONOLA (1943-2020) oli suomalainen taidemaalari ja lasitaiteilija. Hänet tunnetaan muun muassa useisiin sakraalitiloihin tekemistään lasiveistoksista ja -maalauksista. Konola opiskeli taidehistoriaa Åbo Akademissa vuosina 1970–1973, minkä jälkeen hän debytoi taidemaalarina. Lasimaalausta hän opiskeli Saksassa vuosina 1993–1998. Hän oli jäsen muun muassa Turun seurakuntien taidetoimikunnassa 1974–1978 ja Turun taiteilijaseuran hallituksessa 1978–1980. Konolalla oli teologin koulutus, ja hän toimi 1980–1990-luvuilla sotilaspastorina Merivoimien yksiköissä Turun Pansiossa. Konola teki aloitteen ekumeenisen taidekappelin rakentamisesta Turkuun. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli rakennettiin hänen kotinsa lähelle Hirvensaloon vuonna 2005. Vuonna 2005 Hannu Konola ja Matti Sanaksenaho palkittiin kappelista kirkon kulttuuripalkinnolla.

2011 
KIRJA: Anna Elina Isoaro: Puolen mantereen kerhossa
TAIDE: Voitto Vikainen: Annankatu / 1970, taidegrafiikka 53 x 37 cm 

ANNA ELINA ISOARO (s. 1981) on sanataideopettaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen. Isoaron runoja on palkittu kirjoituskilpailuissa ja julkaistu hänen tyttönimellään Turunen mm. Parnassossa, Nuoressa Voimassa ja Ryhmä06-antologiassa. Isoaro on Poetry Slamin suomenmestari vuodelta 2005 ja yksi esiintyvän runoryhmä Ihoteollisuuden perustajajäsenistä. Runoilijan juuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja koti Tampereen Pispalassa. 

VOITTO JALMARI VIKAINEN (1912-1985) oli taidegraafikko, joka tunnetaan primitivistisistä puupiirroksistaan. Vikainen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1933–1934 ja 1936–1937. Hänen teoksiaan oli esillä ensimmäistä kertaa Turussa 1941. Voitto Vikaista pidetään yhtenä 1940-luvun keskeisenä puupiirroksia tekevänä taiteilijana Vilho Askolan, Ina Collianderin, Erkki Tantun, Erkki Talarin ja Tapio Tapiovaaran ohella. Vikaisen primitivististen puupiirrosten aiheet olivat muun muassa uskonnollisia ja kansantaiteeseen liittyviä. Voitto Vikainen on yksi kolme taiteilijaveljeksestä, kaksi muuta ovat kuvanveistäjä Jussi Vikainen ja Olavi Vikainen. 

2012 
KIRJA: Aulis U. Lehtinen: Painaja
TAIDE: Aarto Ahopelto: Yksinäinen / 1974, öljymaalaus 61 x 50 xm 

AULIS U. LEHTINEN (s. 1988) on intohimoinen kirjoittaja, kirjallisuustieteen opiskelija ja kulttuurin harrastaja Turusta. Hänen tekstejään on julkaistu muun muassa luovan kirjoittamisen oppiaineen antologioissa VALO – Heijastimina helkkyviä kasvoja (2011) ja Vaiti (2012). Vaikuttimikseen hän nimeää Nick Caven musiikin ja David Lynchin elokuvat.

AARTO LAURI AHOPELTO (1922-2003)

2013 
KIRJA: Pirkko Soininen: Murretut päivät
TAIDE: Merja Ylitalo: Fragile I / 1996, taidegrafiikka, polymeerigravyyri 38 x 30 cm 

PIRKKO SOININEN (s. 1969, Lahti) on turkulainen toimittaja ja sanataidetyöläinen. Hän on valmistunut yleisen kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistosta. Soininen on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Oriveden Vapaassa kirjoittajakoulussa. Ennen toimittajan töitä hän on työskennellyt muun muassa copywriterina, nuorten kulttuuriprojektin vetäjänä, tehdaslakuttajana ja lähettinä vaneritehtaalla. Soinisen runoja on julkaistu myös Reviiri 2013 -antologiassa.

MERJA YLITALO (s. 1964, Äänekoski) on kuvataiteilija, taidegraafikko ja taiteen maisteri, joka on muun muassa Taidemaalariliiton ja Suomen taidegraafikoiden jäsen. Ylitalon teoksia on ollut esillä niin Suomessa kuin ulkomailla, esimerkiksi kansainvälisissä maalausnäyttelyissä (Etelä-Korea, Espanja, Bulgaria), kansainvälisissä taidegrafiikan näyttelyissä (Portugali, Venäjä, Kanada, Taiwan, Makedonia, Egypti, Ranska, Viro, Puola, Japani, Argentiina, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Slovenia), kansainvälisissä piirustusnäyttelyissä (Makedonia, Australia, Tsekin tasavalta) ja kansainvälisissä taiteilijakirjanäyttelyissä Liettuassa ja Itävallassa. Ylitalo on saanut kunniamaininnan kansainvälisestä piirustusbiennaalista Australiasta ja grafiikan triennaalista Ranskasta. 

2014 
KIRJA: Mirkka Mattheiszen: Kuvittele reuna
TAIDE: Jorma Hyttinen: Lumeen piirretty / 1996, akryyli 160 x 400 cm 

MIRKKA MATTHEISZEN (s. 1976) syntyi Vantaalla helmikuun toisena päivänä vuonna 1976. On asunut kuudessatoista kodissa, Vantaalla, Lohjalla, Savitaipaleella, Savonlinnassa, Turussa, Naantalissa ja Paraisilla. Omisti hetken aikaa pienen palan maata Nauvosta. Asuu nyt Turun Martissa, Velkaistenmäen huipulla ja mökkeilee Naantalissa, jonne haaveilee vielä juurtuvansa. Opiskeli Turun yliopistossa kotimaista kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Opettaa mm. luovaa kirjoittamista kansalaisopistoissa. On kirjoittanut runoja pöytälaatikkoon 10-vuotiaasta asti, mutta ei ole oikein uskaltanut laatikosta ulos. Kirjoittaa luonnosta ja ihmisestä, kokee ekologista kipua ja välittää eläimistä. 

JORMA HYTTINEN (1960-2020) valmistui Turun Piirustuskoulusta 1980-luvun alussa, jonka jälkeen hän piti lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Hyttinen oli mukana turkulaisissa taiteilijayhteisöissä, kuten Turun taiteilijaseurassa, jonka puheenjohtaja hän oli 1990-luvun lopulla. Barkerilla oli hänen viimeinen työhuoneensa, jossa monet kaupunkilaiset vierailivat kuvataiteilijoiden Avoimet ovet -tapahtumissa. Taiteellisen työn ohella Hyttinen työskenteli maalauksen opettajana Turun suomenkielisessä työväenopistossa lähes 25 vuotta. 

2015 
KIRJA: Raisa Jäntti: Läpilyöntikipu
TAIDE: Marjatta Nuoreva: Pihlaja II / 1999, taidegrafiikka, kuivaneula 54 x 56 cm 

RAISA JÄNTTI syntyi vuonna 1979 ja on yhä ihmeenkaltaisesti elossa. Hän on tamperelainen toimittaja, taidekriitikko ja -bloggaaja, ja hän voitti Pirkanmaan kirjoituskilpailun lyriikkasarjan vuonna 2010. Taide on pelastanut hänet monta kertaa. www.nokkonen.wordpress.com / Bas Jan Ader (1942-1975) on taiteilija, jota taide ei pelastanut. Hän katosi kesken performanssin, jonka aikana hänen piti purjehtia Atlantin valtameren yli. www.basjanader.com 

MARJATTA NUOREVA (1944-2021) oli suomalainen taidegraafikko. Nuoreva valmistui ylioppilaaksi 1962, minkä jälkeen hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa kuvaamataidonopettajaksi ja työskenteli valmistuttuuaan Alppilan yhteislyseossa. Nuoreva toimi Keski-Suomen läänintaiteilijana 1982–1986. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 2007. Grafiikan pariin Nuoreva päätyi jo opintojensa loppuvaiheessa ja ryhtyi taidegraafikoksi 1974. Nuoreva käytti teoksissaan melko harvinaista ja työlästä mezzotintoa, jota hän myös kehitti menetelmänä. Nuoreva kuvasi varhaistöissään kukkia ja aluskasvillisuutta, mutta myöhemmin aiheiksi tulivat voimakkain viivoin piirretyt kivet, kalliot ja kivivyöryt. Nuoreva sai Valtion taidepalkinnon 1977.

2016 
KIRJA: Riikka Ulanto: Vedelmiä
TAIDE: Tiina Vainio: Korallisydän / 1996, valokuva, syanotypia 90 x 67 cm 

RIIKKA ULANTO (s. 1982, Tornio) on valmistunut Keski-Pohjanmaan konservatoriosta muusikoksi ja Oulusta kirjastonhoitajaksi. Ulanto on soittanut kaupunginorkestereissa sekä toiminut kirjastovirkailijana, puhelinmyyjänä, henkilökohtaisena avustajana, hautausmaapuutarhurina, autoliikkeen siivoojana ja katusoittajana. Hän on esiintynyt feministipunkbändin levyllä ja performanssissa venäläisessä hääpuvussa häkkiin suljettuna. Kirjoittajana Ulanto on saanut tunnustusta J.H. Erkon kilpailussa (2011), jossa hän sijoittui kolmanneksi. Ulannon runoja on esitetty teatteri Avoimissa Ovissa sekä sävelletty naiskuorolle. Niitä on myös julkaistu Gummeruksen Runot 2013 -antologiassa. 

TIINA VAINIO (s. 1960, Sauvo) on suomalainen taidemaalari ja -graafikko. Vainio työskentelee laaja-alaisesti erilaisilla materiaaleilla ja taiteen tekotavoilla ja on tehnyt projekteja, joihin liittyy yhteistyötä eri alojen välillä. Vainio on toiminut myös luottamustehtävissä taiteilijajärjestöissä. Vainio on valmistunut Turun piirustuskoulun maalauslinjalta vuonna 1990. Hän on opiskellut taidepedagogiikkaa Taideteollisessa korkeakoulussa ja Pietarin taideakatemiassa. Vainiolla on myös oikeustieteen tutkinto. Vainion tuotantoon kuuluu maalauksia, grafiikkaa, installaatioita ja veistoksia. Teosten aihepiiri liittyy usein luontoon ja ihmisen muuttuvaan ympäristöön. 

2017 
KIRJA: Jarmo Kervinen: Punainen, tähdetön
TAIDE: Hanna Tammi: Tulityttö / 1993, taidegrafiikka 75 x 40 cm 

JARMO KERVINEN on syntynyt 1962 Helsingissä. Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja kuvataiteilija (AMK). Runoja julkaistu aiemmin Reviiri-antologiassa 2002. Novelleja julkaistu antologioissa, lisäksi ilmestynyt yksi romaani. Sarjakuvia julkaistu useassa lehdessä, sekä kolme sarjakuva-albumia. ”…Ei, se on mahdotonta; ihmisen on mahdotonta kuvata minkään kokemansa vaiheen elämäntunnetta – sitä mistä syntyy sen totuus, sen merkitys – sen syvin, tavoittamattomin ydin. Se on mahdotonta. Me elämme niin kuin me näemme unta – yksin…” –Joseph Conrad, Pimeyden sydän (1902) 

HANNA TAMMI (s. 1965, Turku) on taidegraafikko, KuM, piirtäjä-artesaani, joka asuu ja työskentelee Porissa, Nousiaisissa ja Nakkilassa. Tammi on pitänyt lukuisia yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyitä. Tammi on saanut useia apurahoja, stipendejä ja palkintoja ja on Suomen Taidegraafikoiden, Turun Taidegraafikoiden ja Turun Taiteilijaseuran jäsen. Tammen teoksia on esimerkiksi Suomen valtion, Wäinö Aaltosen museon ja Kaarinan kaupungin kokoelmissa. Tammi kuvaa töissään naisen maailmaa eri ilmaisutapoja varioiden. Töissä on sekä sadun että todellisuuden aineksia. Laattojen meditatiivinen ja hidas syövyttely vaihtuu välillä spontaanimpaan kartongin raaputtamiseen ja maalaamiseen. Välillä Tammi leikkaa ja liimaa, irrottelee ja yhdistelee. Grafiikkaveistoksia Tammi on tehnyt kangasta, kipsiä ja valokuvapohjaista grafiikkaa yhdistäen. Grafiikkamekkoja hän on ommellut ja sokerikovettanut. Tammen mielestä taidegrafiikassa on mielenkiintoista ilmaisutapojen ja tekniikoiden monipuolisuus. 

2018 
KIRJA: Annariitta Linjama: Kädet, joiden kautta olen kulkenut
TAIDE: Aarni Kapanen: Juurtunut / 2018, tussipiirros 42 x 30 cm 

ANNARIITTA LINJAMA (s. 1970) asuu kuopuksensa kanssa Tampereella Näsijärven rannalla, ja nauttii hetkistä lastensa kanssa sekä luonnosta ja valokuvauksesta. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa ja tekee työkseen sihteerin töitä. Luovaa kirjoittamista hän on opiskellut muun muassa Viita-akatemian kolmivuotisessa kirjoittajakoulussa, ja hän kirjoittaa säännöllisesti elämästä ja ihmisistä, ettei unohtaisi. 

AARNI KAPANEN on Helsingissä toimiva suunnittelija ja taiteilija, joka työskentelee visuaalisen viestinnän, strategisen suunnittelun ja kriittisen taiteen rajapinnoilla. Ilmo Kapasen ja Aarni Kapasen teos Loom of Reality voitti Kansallisgallerian generatiivisen taiteen Combine24-kilpailun pääpalkinnon vuonna 2024. Palkinnon saajan valitsi kansainvälinen palkintolautakunta, joka piti teosta kauniina ja tunteita herättävänä dialogina, joka puhuttelee suomalaista kulttuuriperintöä ja luo yhteyden uuden ja vanhan välille. 

2019 
KIRJA: Ilkka Tahvanainen: putkista ja virtauksista
TAIDE: Iida Ojanperä: Gloomy Sunny Day – Synkkä aurinkoinen päivä / 2019, valokuva 43 x 54 cm 

ILKKA TAHVANAINEN (s. 1968) asuu Espoossa, keskuspuiston kupeessa. Virkamiestyönään hän kirjoittaa lausuntoja, vastineita, tiedotteita ja toimintaohjeita. Tahvanainen on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Hän on lausunut ja esiintynyt kymmenissä poikkitaiteellisissa produktioissa. Sanataideteoksillaan hän esittäytyi viimeksi Lepsämä Biennalessa tämän vuoden elokuussa. Runous merkitsee hänelle leikillisyyttä, konkreettista heittäytymistä. joskus sanat navigoivat tekijänsä paikaan, jota ei tiennyt olevan, hän sanoo. Tahvanainen kirjoittaa blogia kulttuurisista kohtaamisista lähellä ja toisaalla, www.outojapaainotuksia.com

IIDA OJANPERÄ on valmistunut ylioppilaaksi 2002 ja suorittanut valokuvaopintoja Turun Taideakatemiassa 2004-2008. Ojanperällä on ollut näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Ojanperän teoksia on julkisissa ja yksityiskokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomailla, kuten Albertina museossa Wienissä, Itävallassa. Ojanperä on Turun Taiteilijaseuran jäsen. Iida Ojanperä loi Kaarinan kaupungin vuosittain järjestämälle esikokoisrunokokoelmakilpailulle, Runo-Kaarinalle, uuden tunnuksen 2018.

2020 
KIRJA: Hanna Syrjämäki: Kaikukatve
TAIDE: Anni Porrasmäki: The Two Sides of Audrey / 2017, valokuva 33 x 43 cm 

HANNA SYRJÄMÄKI (s. 1983) on opiskellut kirjallisuutta Joensuun yliopistossa ja saa nykyisin palkkaa kätilön työstä. Runous merkitsee hänelle ajattelua, leikkiä ja mahdollisuutta tavanomaisten puhetapojen unohtamiseen. Syrjämäki on intohimoinen kirjallisuuden ystävä, ja uskoo, ettei kirjoittamista ole ilman lukemista. Asuu Hyvinkäällä, ihmettelee mielellään ihmiselämän kummallisuuksia ja mainitsee itseään eniten ajavaksi voimaksi uteliaisuuden. 

ANNI PORRASMÄKI (s. 1992) asuu ja työskentelee Helsingissä ja Berliinissä. Porrasmäki on kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvien, videon ja tekstin parissa yhdistäen dokumentaarisia, valokuvallisia ja elokuvallisia menetelmiä. Porrasmäki keskittyy pääasiassa pitkäaikaisiin projekteihin, jotka tutkivat valittuja teemoja ja samanaikaisesti dokumentoivat ja keräävät visuaalista materiaalia. Porrasmäen teoksissa toistuvat teemat ovat sairauden estetiikka, muistin tematiikka, vieraantuminen, kivun politiikka, empatian ja teknologian suhde, ajan suru ja itse elämän absurdius. Henkilökohtaisen ja fiktiivisen, elokuvallisen ja unelmoidun, pelätyn ja eletyn välillä ei ole enää selkeitä rajoja. Anni Porrasmäki on valmistunut kulttuurin ja taiteen kandidaatiksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kuvataidevalokuvauksen laitokselta. Aiempiin opintoihin kuuluu nykytanssin/jazztanssin ja journalismin tutkinto.

2021 
KIRJA: Sari Ouni-Gröndahl: Keinussa naukuvat kesän linnut
TAIDE: Tonja Goldblatt: Syksy / 2007, lasimaalaus 142 x 62 cm 

SARI OUNI-GRÖNDAHL (s. 1969) on suomen kieleen ihastunut harrastajakirjoittaja Espoosta. Hänelle runo on sanoiksi käännettyä sähköä. Sari on opiskellut kotimaista kirjallisuutta Helsingin avoimessa yliopistossa, runonkirjoittamista työväenopistossa ja luovaa kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Vuonna 2017 hän osallistui Tapiolan lyriikkapiirin antologiaan Älä pelkää hiljaisuutta. 

TONJA GOLDBLATT (s. 1977) on turkulainen taiteilija, joka työskentelee kuvataiteen ja osallistavan taiteen parissa. Goldblatt valmistui kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta vuonna 2006. Lopputyönäyttelyssään Goldblatt esitteli vanhoissa ikkunapuitteissa oleville laseille tai lasinpalasille kaiverrettuja kuvia. Lasimateriaalin kovuudesta huolimatta Goldblatt onnistui tekemään vaikutuksen taitavana piirtäjänä. Hän keskittyi aiheista klassisimpaan, ihmiseen – kasvoihin ja käsiin. Kuvat virittivät hienovireiseen mietiskelyyn olemisen peruskysymyksistä. Samana vuonna Goldblatt valittiin Turun taiteilijaseuran vuoden taiteilijaksi. Jury luonnehti Goldblattin teoksia runollisiksi ja herkiksi. Hillitty esteettisyys on taiteilijan ilmaisulle ominaista, vaikka Goldblatt on välillä revitellyt räväkämmillä, sukupuolen esittämistä kommentoivilla esinekoosteilla. Goldblatt ottaa ympäröivän maailman kuvatulvan haasteen vastaan pelkistämällä. Teokset ovat usein pieniä, koska se riittää, sanoo taiteilija. 

2022 
KIRJA: Markus Ilkka Eronen: Varjo kulkee naurusi läpi
TAIDE: Kristina Isaksson: Anteckningar – Muistiinpanoja, 2009, 2010, öljymaalaus 31 x 120 cm 

MARKUS ILKKA ERONEN (s. 1980) on kulkenut pitkän matkan Pohjois-Savon metsistä Alankomaihin, missä hän runoilun lisäksi työskentelee tieteenfilosofina Groningenin yliopistossa. Matkan varrella hän on opiskellut teoreettista filosofiaa ja kognitiotiedettä Helsingin yliopistossa, väitellyt tohtoriksi Osnabrückin yliopistosta, ja asunut pitkään myös Belgiassa. Kielet, kirjallisuus ja filosofia ovat kiehtoneet häntä pienestä asti. Markuksen runoja julkaistu aiemmin Tuli & Savu -lehdessä. 

KRISTINA ISAKSSON (s. 1957, Turku) on turkulainen taidemaalari, jolle taide on tapa nähdä ja käsitellä ympäröivää maailmaa. Taidemaalarina Isaksson on ensisijaisesti visualisti ja tunnemaalari. Lähtökohtana maalauksille on luonto ja kaikki sen tarjoamat elämykset ja yksityiskohdat. Isaksson on valmistunut Turun piirustuskoulusta 1987 ja kuvataiteilijaksi (AMK) 2002. Hän on pitänyt monia yksityis-, ryhmä- ja yhteisnäyttelyitä. Isakssonin teoksia on lukuisten taidemuseoiden ja kaupunkien kokoelmissa. 

2023 
KIRJA: Pyry Qvick: Aurica - Kootut teokset
TAIDE: Kaisa Villikka: Vuorilla tuulee / 2008, keramiikkamosaiikki 120 x 80 cm 

PYRY PILKKU QVICK (s. 1994) on tamperelainen ohjelmistokehittäjä, amatöörilautapelisuunnittelija, improvisoija ja vähän kaiken kokeilija. Hän on sijoittunut kunniamaininnoille Pirkanmaan kirjoituskilpailussa sekä J.H. Erkon kirjoituskilpailussa. Kirjoittamisessa kiehtovat yllättävät yhdistelmät, tunnelmat ja tyylit. Qvick julkaisee Pilkulleen podcastia, jossa hän esittelee pöytälaatikkonsa erinäisiä tekstejä. 

KAISA VILLIKKA (s. 1947, Taivassalo) on Kaarinan Littoisissa asuva taidemaalari. Villikka on käynyt Turun piirustuskoulun 1966-1969, Suomen Taideakatemian 1969-1970 ja Taideteollinen korkeakoulun 1981-1984. Villikka on Turun Taiteilijaseuran, Taidemaalariliiton ja Kuvataideopettajat ry:n jäsen. Villikka työskenteli pitkään Kaarinan kaupungin lukion lehtorina. Kaisa Villikka on pitänyt monia yksityisnäyttelyitä ja ollut kutsuttuna mukana yhteis- ja ryhmänäyttelyissä. Villikan teoksia on muun muassa Turun kaupungin, Wäinö Aaltosen museon ja Kaarinan kaupungin kokoelmissa. Taiteen tekeminen on Kaisa Villikalle maailmankäsittämistyötä. Hän uskoo, että mielen salaisissa tiedostoissa on loputon aarreaitta, josta rakentaa kuvallisia yhtälöitä, jotka vastaavat ymmärrystäni elämästä, maailman käsittämisen välineitä. Katsojalle Villikka haluaa tarjota tilan, johon hän voisi upottaa omia kokemuksiaan. Kuvaa ei tarvitse analysoida, sen edessä pitäisi voida rakentua.

2024 
KIRJA: Anniina Louhivuori: Päivä jona Mary hirtetään
TAIDE: Elina Ruohonen: Alkuesine / 1993, öljymaalaus, 75 x 140 cm 

ANNIINA LOUHIVUORI on Jyväskylässä asuva graafikko. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja työskentelee graafisena suunnittelijana. Hän kirjoittaa sekä runoja että proosaa, ja hänen runojaan on julkaistu mm. kirjallisuuslehti Lumoojassa ja Poliittinen runo NYT!- kilpailun antologiassa. Runoudessa häntä kiehtoo tietoisen ja intuitiivisen mielen yhdistäminen, alitajunnan merkitys ja kirjoittamiseen liittyvä vapauden tunne. 

ELINA RUOHONEN  (s. 1970, Kaarina) on turkulainen taidemaalari, joka maalaa öljyvärillä läpinäkyvälle akryylilevylle. Ruohonen on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa (1991–1995), Krasnojarskin taideinstituutissa Venäjän Itä-Siperiassa (1995, 1998–2001) sekä Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa suoritti kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinnon (2000). Ruohosen teoksia oli ensi kerran esillä Rauman taidemuseon järjestämässä Varsinais-Suomen nuorten aluenäyttelyssä 1993. Sen jälkeen hänen töitään on ollut esillä lukuisissa taidenäyttelyssä lähes vuosittain. Ruohosen teoksia on Tampereen ja Turun kaupunkien kokoelmissa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Valtion taidekokoelmassa. Ruohonen on osallistunut Bargain-ryhmän ja Pottuhalliryhmän toimintaan.