Kaupungin taidekokoelma

Kaarinan kaupungin taidekokoelmassa on noin 300 teosta. Teokset on sijoitettu kaupungin eri toimipisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin, vanhustyön toimipisteisiin, toimistoihin sekä ulkotiloihin.

Taidekokoelman ensimmäiset teokset on hankittu vuonna 1979. Hankintoja tehtiin melkeinpä vuosittain vuoteen 1997 asti. Runsaan vuosikymmen hiljaiselon päätti Kotimäen koulun pihaan vuonna 2009 hankittu Reima Nurmikon teos Parvessa.

Noin kolmasosa taidekokoelmasta on saatu lahjoituksina.

Alla joitain teoskuvauksia Kaarina-talossa tai sen läheisyydessä olevista teoksista.

Mauno Hartmanin puuveistos Carina-Kaarina hankittiin vuonna 1990 vastavalmistuneeseen Vaarniemen kouluun. Maaliskuussa 2018 veistos löysi uuden kodin Kaarina-talon kolmannesta kerroksesta.

Mauno Hartmanin (1930-2017) hirsiveistokset ovat suomalaisen talonpoikaismiljöön muistikuvien arkkitehtuuria. Veistokset kertovat itse rakentamisen tapahtumasta. Ne eivät esiinny ehdottomina veistoksellisina muotoina vaan rakentamisen työn vertauskuvina.

Hartmanin maalaukset, kollaasit ja grafiikka ovat eräänlaisia kirvestyön miniatyyrejä. Ne ovat pikemminkin hirsirakennelmien veistämisen seurauksia kuin niiden luonnoksia tai tulevien töiden tutkielmia.

Genius loci on toteutettu osaksi kirjaston ja sen käyttäjien arkea. Yksinkertaisesta ulkoasustaan huolimatta teos ei ole omaksuttavissa hetkessä vaan se avautuu toistuvien kohtaamisten myötä eri säissä, eri vuodenaikoina ja useiden vuosien kuluessa.

Genius loci on Kaarina-talon kirjastoon toteutettu generatiivinen, reaaliaikainen runoteos, jonka nimi viittaa paikkaa suojelevaan henkeen, suomalaisittain haltijaan. Genius loci käsite on myöhemmin laajentunut merkitsemään erityisesti arkkitehtonisen tilan yleistä tunnelmaa. Tulkinnassamme paikan henki olennoi ja ilmaisee rakennuksen, sitä ympäröivän paikallissään, planetaarisen ilmakehän sekä maan ulkopuolisten kosmisten voimien ykseyttä.

IC-98 & Mikael Brygger ja Henriikka Tavi
Genius loci
2018
generatiivinen reaaliaikainen videoinstallaatio (sääasema, tietokone, runogeneraattori, kalenteri, kello)
halkaisija 350 cm
Kaarina-talo, Kaarina, Finland

Konsepti, taiteellinen ohjaus ja tuotanto: IC-98 (Patrik Söderlund & Visa Suonpää)
Runous ja runogeneraattori suunnittelu: Mikael Brygger ja Henriikka Tavi
Ohjelmointi: OiOi
Kirjasimen suunnittelu: Nilas Ekholm
Tieteellinen neuvonantaja: Anu-Maija Sundström/Ilmatieteen laitos
Valkokankaan ja kehyksen valmistus: Osratec Oy

Pyhän Katariinan puistossa olevan Kaarina Stonehenge kokonaisuuden suunnitteli vuonna 1996 Paula Suominen.

Taiteilija muistelee prosessia näin:

Tavoitteena oli tuolloin muodostaa rakennuksista avautuvaa "katselupihaa", joka olisi myös käytännöllinen "kulkupiha" eri puolilta tuleville jalankulkijoille. Joka toimisi kaikkina vuodenaikoina ja olisi kestävä. Valitsin luonnonkivimateriaalin vastapainoksi laajoille betonipinnoille. Stonehenge kivipihan idea oli hakea kontrastia tien hallitsemaan maisemaan ja luoda mentaalisia yhteyksiä luontoon ja luonnolliseen maisemaan.

Nyt kun Kaarina talo on valmistunut, Stonehenge näyttäytyy edukseen ja pääsee toteuttamaan hengailuideaansa. Olen iloinen, että Stonehenge kokonaisuus säilyi paikallaan ja sai jäädä uuden Kaarina-talon viereen. Stonehenge sai ihan uuden elämän! (Paula Suominen 6.3.2018)

Mari Kasurisen Tomppa-poni on ihailtavana Kaarina-talon toisessa kerroksessa. 

My Little Pop Icons -teossarjastaan kansainvälisesti tunnettu kuvataiteilija Mari Kasurinen (s.1984) katselee populaarikulttuuria kuin televisiota ja käsittelee näkemäänsä pop-taiteen keinoin. My Little Pop Icons -veistoksillaan Kasurinen tutkii erityisesti henkilöbrändäystä, henkilökulttia, moninaisuutta populaarikulttuurissa sekä konsumerismia.

Vuonna 2014 syntynyt ”My Little Tom of Finland” -veistos edustaa uskollisesti Kasurisen My Little Pop Icons -teossarjaa. Originaali My Little Pony -lelu sai Kasurisen käsittelyssä Touko Laaksosen taiteelle tyypillisiä piirteitä - isot muskelit, kireät nahkahousut, koppalakin, tuuheat viikset sekä sen tietynlaisen pilkkeen silmäkulmaan.

Veistos hankittiin kaupungin kokoelmaan 2016.