Kaupungin taidekokoelma

Kaarinan kaupungin taidekokoelmaan kuuluu reilu kolme ja puolisataa teosta; maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvataidetta sekä julkisia teoksia. Kokoelman keruussa on suosittu paikallisia taiteilijoita. Noin kolmasosa koko taidekokoelmasta on saatu lahjoituksina. Taidekokoelman dokumentointi- ja hoitovastuu on Kaarinan kaupungin kulttuuripalveluilla.

Taidekokoelman ensimmäiset teokset on hankittu vuonna 1979. Silloisesta kulttuurilautakunnasta valittiin kolmen hengen työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin taiteen hankkiminen kunnan julkisiin tiloihin. Työryhmä kävi tutustumassa Turun eri taidealan liikkeisiin, jonka jälkeen Wäinö Aaltosen museosta hankittiin neljä grafiikkataulua.

Ensimmäinen kokoelmaan kirjattu teos on Manno Kalliomäen Hermot kireällä.  Teos on valmistunut vuonna 1978 ja se liitettiin kaupungin kokoelmaan syyskuussa 1979. Teoksesta on otettu 20 vedosta ja kokoelman kappale on numero 6. Teoksen hankintahinta on aikanaan ollut 500 mk. 

Manno Kalliomäki (1948-2005) oli turkulainen taidegraafikko, valokuvaaja ja taidevaikuttaja, joka tunnetaan ennen muuta karikatyyrisistä sekä satiirisista grafiikan teoksistaan. ”Hermot kireällä” kuvaakin miehiä puvut päällään, pöydän ympärille kokoontuneina ja selvästi ”kiihtyneinä”. Olisikin oikein mielenkiintoista tietää, minkälaista keskustelua silloisessa kulttuurilautakunnassa on käyty siitä, että juuri tämä teos on valikoitunut Kaarinan kaupungin taidekokoelman ensimmäiseksi teokseksi.

Kolme muuta tuolloin hankittua teosta olivat Matti Heleniuksen Kaksi jätkää ja Talonmies, sekä Manno Kalliomäen Varaslähtö.

Hankintoja tehtiin melkeinpä vuosittain vuoteen 1997 asti, jolloin taidehankinnat lopetettiin joksikin aikaa. Runsaan vuosikymmen hiljaiselon päätti Kotimäen koulun pihaan vuonna 2009 hankittu Reima Nurmikon teos Parvessa. Teos pitää sisällään kahdeksan haahkapatsasta, jotka ovat kooltaan noin 2,5 metriä pitkiä ja 1,5 metriä korkeita. 

Vuonna 2017 Kaarinassa tehtiin päätös prosenttiperiaatteen noudattamisesta taidehankinnoissa ja sitä sovelletaan kaikkiin peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin. Ensimmäinen hankittu teos oli generatiivinen reaaliaikainen videoinstallaatio, runoteos Genius loci, joka sijaitsee Kaarina-talossa. Teoksen tekijöitä ovat IC-98 & Mikael Brygger ja Henriikka Tavi.

Painopisteenä on viime vuosina ollut prosenttiperiaatteella hankittu taide sekä muut julkisiin tiloihin hankitut teokset, sillä niissä toteutuvat tavoite rikastuttaa kaupunkilaisten arkista taidekokemusta. 

Lue lisää prosenttiperiaatteen taidehankinnoista tältä sivulta.

Suuri osa kokoelman teoksista on sijoitettu kaupungin eri toimipisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin, vanhustyön toimipisteisiin, toimistoihin sekä ulkotiloihin. Ensisijaisena tavoitteena on ollut lisätä kaupungin tilojen viihtyvyyttä niin työntekijöille kuin vierailijoille, sillä taiteen hyvinvointivaikutukset ovat tutkitusti merkittävät.

Hyvinvointialuemuutoksen myötä osa kaupungin kiinteistöistä vuokrattiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Näihin kiinteistöihin sijoitettu taide jäi pääsääntöisesti esille toimitiloihin ja niistä tehtiin Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon suosituksen mukaisesti laina- ja kunnossapitosopimukset.

Taidekokoelmaan sisältyy useita taideteoksia, joita on sijoitettu julkisiin paikkoihin ja tiloihin. 

Julkisilla paikoilla oleviin teoksiin ja niiden sijainteihin voi tutustua tarkemmin täällä sivulla.

Aina-kokoelmahallinta

Kaarinan kaupunki otti vuonna 2023 käyttöön Aina kokoelmanhallintajärjestelmän, joka on Turun museokeskuksen kehittämä ja tarkoitettu Varsinais-Suomen museoiden kokoelmia varten. Järjestelmä soveltuu erilaisten aineistojen, esineiden, taiteen, valokuvien ja arkistoaineistojen hallinnointiin. 

Kaarinan erikoisuus on oma runokirjasarja; kaupunki järjestää vuosittain valtakunnallisen esikoiskokoelmakilpailun Runo-Kaarinan, ja kustantaa voittajateoksen. Kilpailun tavoitteena on uusien runojen ja runoilijoiden esille tuominen. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja Runo-Kaarina on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävänä runokilpailuna maassamme. Kilpailun suojelija on tohtori, runoilija Jenni Haukio, joka voitti kilpailun vuonna 1999.

Runo-Kaarina-kilpailun voittaneiden kirjojen kansien kuvituksena käytetään Kaarinan kaupungin taidekokoelman teoskuvia. 

Runo-Kaarina-kirjojen kansitaiteeseen voi tutustua täällä sivulla.

Kesällä 2024 järjestettiin Kaarina-talossa kesänäyttely, jossa ensimmäistä kertaa esiteltiin kaupungin kokoelmaa näin laajasti. Grafiikka, naivismi ja naiset -kesänäyttelyn avajaispuheessa vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Nina Hamburg korosti sitä, kuinka taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin osana kokonaisvaltaista hyvää elämää ja kuinka kaupungin näyttelytoiminta ja taidekokoelma tukevat tätä hyvinvoinnin mahdollistamista. 

Näyttelyn grafiikan osioon kootut teokset olivat vuosilta 1955-1999. Esitteillä oli useita eri grafiikan tekniikoita ja niiden yhdistelmiä. Mukana taiteilijoissa olivat muun muassa puupiirrostyylin edelläkävijä Ina Colliander, monen nykygrafiikan eturivin taiteilijan oppi-isä Pentti Kaskipuro ja humoristisen surrealistisista töistään tunnettu Juhani Linnovaara.

Naivismiosion teoksista suuri osa oli paikallisten taiteilijoiden tekemiä. Mukana oli muun muassa Annukka Grönlundin puhtaasti naivistisia maalauksia, Milja Aarnion luonnosmaisia ja hellyttäviä figuuriveistoksia sekä esimerkiksi Alpo Jaakolan naivistisia piirteitä omaava teos Kritiikin avohauta vuodelta 1984.

Kaarinassa kuvataideopettajana toimineen Maarit Palatsi-Keulan tuotannosta oli esillä niin kubistista kuvaustapaa kuin naisen sielunelämän hahmottamista kasvotutkielmien ja muotokuvien kautta. Belgialaisen taiteilijan Corneillen teossarjassa Méditerrannee nainen symboloi rakkautta, aurinko elämää ja lintu intohimoa. Veikko Vionojan maalauksissa merkittävää on niiden sisäinen merkitys, niiden oma itsenäinen elämänsä. Ottaessaan vastaan vuoden 1980 taiteen valtionpalkinnon Veikko Vionoja sanoi: ”Täytyy karsia pois kaikki realistinen liikatodellisuus, kunnes jäljellä on vain kauneus tai ehkä paremminkin muisto.” Vionojan tuotannosta oli näyttelyssä esillä teos Keskustelu vuodelta 1982. 

Lue lisää näyttelystä ja katso näyttelykuvia täällä sivulla.

Vuonna 2017 kaupunkiin palkattiin puoleksi vuodeksi kuva- ja yhteisötaiteilija Sara Ilveskorpi, joka toteutti ympäristötaideteoksia yhdessä kaarinalaisten kanssa, osana Suomi 100 -juhlavuotta. Juhlavuoden valtakunnallisena teemana on ”teemme yhdessä”. 

Määritelmän mukaan yhteisötaidetta voi olla mikä tahansa taidemuoto, kun se tapahtuu yhteisön ehdoilla ja tuottamana. Yhteisötaide on kohtaamisia ja vuoropuhelua taiteellisen toiminnan kautta yhteisön sisällä. Se sisältää oppimista ja oivaltamista yhdessä muiden kanssa. Yhteisötaidetta on tasavertainen taiteellinen prosessi, joka osallistaa yhteisön jäsenet kokemusten tuottajaksi.

Projektin aikana valmistui kaikkiaan kuusi teosta, joiden valmistumiseen osallistui n. 200 henkilöä. Teoksista ja niiden tekijöistä oli 12 eri mediajulkaisua radiossa ja sanomalehdissä. Tämän lisäksi edistymisestä kerrottiin kaupungin sosiaalisessa mediassa. Ympäristöteosten noustessa kaikkien iloksi, kaupunki sai myös hyvää medianäkyvyyttä projektien kautta.

Voit tutustua Ilveskorven yhteisötaiteen kohteisiin ja teoksiin tällä sivulla.