Taidekokoelma näyttelyssä 2024
Grafiikka, naivismi ja naiset -kokoelmanäyttely
4.6.-29.8.2024, Kaarina-talo
Näyttelyn teokset esittelevät Kaarinan kaupungin taidekokoelmaa kolmella teemalla. Yläkertaan on kerätty grafiikan teoksia, alakertaan naivistisia maalauksia ja veistoksia sekä taidetta, jonka pääosassa on nainen.
Kaupungin taidekokoelmaan kuuluu lähes kolme ja puolisataa teosta; maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvataidetta sekä julkisia teoksia. Kokoelman keruussa on suosittu paikallisia taiteilijoita. Runo-Kaarina-kilpailun voittaneiden kirjojen kansikuvien alkuperäistaide on peräisin kaupungin kokoelmasta ja tässäkin näyttelyssä on esillä useita Runo-Kaarina-kansina toimineita teoksia.
Grafiikka
Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, jossa tehdään taidetta käyttämällä erilaisia painotekniikoita. Grafiikkanimitys tulee kreikan grafein-sanasta, joka tarkoittaa suomeksi kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa. Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä paperille tai muulle materiaalille.
Grafiikassa taiteilija luo kuvapohjan, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos, jotka taiteilija numeroi ja vahvistaa signeerauksellaan.
Grafiikan osioon kootut teokset ovat vuosilta 1955-1999. Esillä on useita grafiikan eri tekniikoita ja niiden yhdistelmiä. Mukana taiteilijoissa ovat muun muassa puupiirrostyylin edelläkävijä Ina Colliander, monen nykygrafiikan eturivin taiteilijan oppi-isä Pentti Kaskipuro ja humoristisen surrealistisista töistään tunnettu Juhani Linnovaara.
Naivismi
Naivismi syntyi 1900-luvun alussa vastareaktiona impressionismin jälkeisten taidesuuntien teoreettisuudelle ja estetisöinnille. Naivismia harjoittaneet taiteilijat olivat usein itseoppineita.
Tyypillisiä yhteisiä piirteitä naivismissa on jättää huomiotta kaikki taiteen akateemiset opit kuten perspektiivi, mittasuhteet, sommittelusäännöt ja värioppi. Kuva-aiheina on usein unenomaisia, surrealistisia maisemia, kasvi- ja eläinaiheita sekä omaelämänkerrallisia aiheita. Naivistiset teokset ovat usein aiheiltaan kevyitä, leikkimielisiä ja iloa tuottavia, joskus jopa humoristisia. Yleistä on myös värimaailmojen ja kuva-aiheiden runsaus, sekä ääriviivan käyttö.
Kaupungin taidekokoelmaan on kertynyt useita naivistisia teoksia, joista suuri osa on paikallisten taiteilijoiden tekemiä. Mukana on muun muassa Annukka Grönlundin puhtaasti naivistisia maalauksia, Milja Aarnion luonnosmaisia ja hellyttäviä figuuriveistoksia sekä esimerkiksi Alpo Jaakolan naivistisia piirteitä omaava teos Kritiikin avohauta vuodelta 1984.
Naiset
Naisaiheet ovat innoittaneet taidetta kautta aikojen. Kaupungin kokoelmassa on useita taideteoksia, joiden pääosassa on nainen – eri vuosikymmeniltä, eri tekniikoilla toteutettuna ja eri tyylisuuntia edustaen. Kootuissa teoksissa on mukana sekä klassisempia muotokuvia että teoksia, joissa naiset kertovat omaa tarinaansa.
Kaarinassa kuvataideopettajana toimineen Maarit Palatsi-Keulan tuotannosta on esillä niin kubistista kuvaustapaa kuin naisen sielunelämän hahmottamista kasvotutkielmien ja muotokuvien kautta. Belgialaisen taiteilijan Corneillen teossarjassa Méditerrannee nainen symboloi rakkautta, aurinko elämää ja lintu intohimoa. Veikko Vionojan maalauksissa merkittävää on niiden sisäinen merkitys, niiden oma itsenäinen elämänsä. Ottaessaan vastaan vuoden 1980 taiteen valtionpalkinnon Veikko Vionoja sanoi: ”Täytyy karsia pois kaikki realistinen liikatodellisuus, kunnes jäljellä on vain kauneus tai ehkä paremminkin muisto.” Vionojan tuotannosta on näyttelyssä esillä teos Keskustelu vuodelta 1982.