Kirkot

Kuusisto mainitaan Piikkiön kappeliseurakuntana jo vuonna 1653. Kuusiston asukkaat rakensivat tuolloin saarelleen kirkon, joka oli kuitenkin 1700-luvun lopussa huonossa kunnossa. Vuonna 1792 nykyinen puukirkko pystytettiin todennäköisesti ensimmäisen kirkon paikalle. Sekä saarnastuoli että sen katos ovat Kuusiston ensimmäisestä kirkosta.

Kuusiston kirkko on saaristolaistyylinen lyhytnurkkainen, suorakaiteenmuotoinen hirsirakennus. Sen pohjoisseinällä on korkea sakaristo. Kirkon ulkoasua ja sisätilaa muutettiin huomattavasti vuosina 1899-1900. Muun muassa pystylaudoitukset korvattiin vaakalaudoituksella ja kirkko maalattiin harmaaksi. Vuosina 1973-1974 kirkon ulkoasu palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

Kuusiston kirkosta lisätietoa löytyy seurakunnan sivulta

Piikkiön kirkkopitäjä on todennäköisesti perustettu 1100–1200-luvulla. Varhaisimman kirkon on arveltu sijainneen viitisen kilometriä nykyisestä kirkosta länteen. Nykyisellä paikallaan pitäjänkirkko ja pappila ovat sijainneet viimeistään 1400-luvulla. Keskiaikaisen puukirkon esineistöstä on jäljellä triumfikrusifiksin osia sekä kaksi pyhimysveistosta, joista toinen esittänee kirkon suojeluspyhimystä Pyhää Nikolausta.

Arkkitehti Samuel Bernerin suunnittelema nykyinen kivikirkko valmistui syyskesällä 1755. Kivikirkko rakennettiin vanhan kirkon luoteispuolelle. Rakennusaineeksi tarvittiin 3000 kuormaa harmaakiveä. Perimätiedon mukaan kivet tuotiin hävitetyn Kuusiston piispanlinnan raunioilta, mutta merkittävä osa lienee louhittu kalliosta. 

Piikkiön kirkosta lisätietoa löytyy seurakunnan sivulta

Kaarinan seurakunta jaettiin kahdeksi seurakunnaksi tammikuussa 1991 silloisen Kaarinan kunnan ja Turun kaupungin välistä rajaa myöten. Turun Katariinanseurakunnan kirkoksi tuli entinen Kaarinan kirkko, jota alettiin kutsua Pyhän Katariinan kirkoksi, ja Hovirinnan seurakuntakeskuksesta tuli uusi Kaarinan kirkko.

Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio. Punatiiliverhoillun rakennuskompleksin interiööri on saatu valoisan ilmeikkääksi erilaisia puumateriaaleja yhdistämällä. Eri tasoihin, muotoihin ja väreihin sommitellut puuelementit muodostavat myös alttariseinälle ristillä kärsivän Kristuksen. Seurakuntakeskus vihittiin käyttöön 28.12.1980 ja kirkoksi 6.1.1991.

Kaarinan kirkosta lisätietoa löytyy seurakunnan sivulta

Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset sijaitsevat Aurajoen varrella Kaarinassa, Ravattulan kylän Ristimäellä. Elokuussa 2013 löydetyn kirkkorakennuksen käyttö ajoittuu ristiretkiajan ja keskiajan taitteeseen 1100-luvun loppupuolelle ja 1200-luvun alkuun. Kirkon kivijalan lisäksi paikalta on löydetty laaja kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus. Paikalta kerättyyn tutkimusaineistoon perustuen on tehty muun muassa aivan uusi muinaispuku, jota kutsutaan Ravattulan puvuksi.

Ravattulan Ristimäestä kerrotaan hankkeen verkkosivuilla