Äänestä Kaarinan torin taidetta 9.2.-1.3.2026
KAARINAN TORI – TEOSÄÄNESTYS
Uusi tori ja oleskelupuistikko on valmistunut Kaarinan keskustaan Kaarina-talon edustalle. Oleskelutorin yhteyteen on toivottu runopainotteista pysyvää ja näkyvää julkista taidetta. Taiteen tarkoitus on tulla osaksi rakennettua ympäristöä sekä sulautua kuntalaisten arkeen. Nyt valta päättää annetaan asukkaille. Taidetyöryhmä on suorittanut kuratoidun teoshaun, mutta nyt Sinä voit kertoa millainen taide Kaarinan torille mielestäsi sopii. Eniten ääniä saanut teos voittaa ja se pyritään asentamaan paikalleen kesäksi 2026.
Taide halutaan osaksi rakennettua ympäristöä ja keskustaa, elävöittämään uutta oleskelutoria ja tukemaan taiteen keinoin kaarinalaisten kulttuuriperintöä ja hyvinvointia. Pysyvä taide on tarkoitus sijoittaa näkyvälle paikalle, torin keskiöön. Taidetyöryhmä on valinnut kuratoidun teoshaun perusteella julkiseen äänestykseen kolme, tunnelmaltaan erilaista valmista teosvaihtoehtoa. Jokainen teosehdotus on erinomainen, paikkaan sopiva ja ammattitaiteilijan tekemä. Teoshaussa on tarjottu vapaamuotoisena teema alati muuntautuvaa runotaidetta, jonka kautta teos linkittyisi Kaarinan kaupungin runoperinteeseen.
Äänestä Kaarinan torin taidetta
- Sähköisesti Kaarinan kaupungin nettisivuilla ajalla 9.2.-1.3.2026
- Fyysisesti Kaarina-talolla ja Kaarinan Uimahallilla
- Äänestä sähköisesti tämän linkin kautta
- Lue tästä uutinen aiheesta täältä
Äänestää voivat kaikki kaarinalaiset asukkaat. Äänestää voi vain kerran.
Äänestyksen tuloksesta tiedotetaan maaliskuussa. Valittu teos on tarkoitus asentaa paikoilleen kesäksi 2026, kuitenkin viimeistään lokakuun alkuun menneessä.
Jättämällä yhteistietonsa osallistuu yllätyspalkintojen arvontaan. Palkintona Kaarina-aiheisia palkintoja.
Äänestettävät teosehdotukset ovat esiteltynä alla.
1. Tapio Kettunen: Tsiigari
Teosehdotus
”Tsiigari haluaa katsoa kauas, ja vieläkin kauemmas. Tarkemmin, syvemmälle ja syvällisemmin. Kaikkein uteliaimmin hän katsoisi tulevaisuuteen.” -Tapio Kettunen
Tsiigarilla ei ole kaukoputkea, vaan hän on muodostanut tähystimen käsistään. Omin käsin hän rajaa maailmasta osansa, tarkentaen huomionsa vain kaikkein tärkeimmäksi kokemaansa. Teoksen kuvitteellisen kaukoputken läpi pystyy kuka vain katsomaan joko kauas tai lähelle, menneeseen tai tulevaan. Itse teos ei tosin liiku.
Teoksen materiaali on hitsattua terästä, joka saa elää ja muuttua vuodenaikojen mukaan. Itse veistos on n.100 cm korkea. Jalustan kanssa se yltää yhteensä n. 160–170 cm korkeaksi.
Tapio Kettunen (s. 1963)
Olen toiminut päätoimisesti kuvanveistäjänä vuodesta 2000 lähtien, valmistuttuani pari vuotta aiemmin Kankaanpään Taidekoulusta. Työskentelen kaikilla kuvanveiston eri osa-alueilla, eli olen muotoillut rahoja, taidemitaleja, muotokuvia, reliefejä ja veistoksia eri kokoluokissa. Tilaustyöt ovat aina mielenkiintoisia haasteita vastaanotettavaksi. Teosten aiheet ja materiaalit valikoituvat tarpeen ja tarkoituksen mukaan. Vaikka olen käyttänyt paljon pronssia, monet muutkin materiaalit ja tekniikat ovat kiinnostavia ja käyttökelpoisia. Työhuoneellani on runsaasti pieniä tai pienehköjä teoksia ja luonnoksia, jotka odottavat oikeaa hetkeä ja mahdollisuutta tulla toteutetuiksi suuremmassa mittakaavassa tai hankituiksi sopivaan kohteeseen ihan sellaisenaan.
Taiteilijan verkkosivu
Taiteilijan Instagram-tili
2. Noora ja Kimmo Schroderus: Dachshund #1
Teosehdotus
Dachshund #1-teoksella ei ole loppua. Sillä on kaksi päätä mutta ei lainkaan häntää. Teos esittää koiraa ja voi myös olla kunnianosoitus lukukoirille. Silloin se rohkaisee lukemaan ja kuuntelee arvostelematta.
”Suomessa on pitkä pimeä ja hämärä ajanjakso, ja valaistuna teos ilahduttaa ihmisiä tänä aikana. Kesällä auringonvalo saa teoksen välkehtimään iloisesti.” -Noora Schroderus
Teoksen materiaali on kiillotettu haponkestävä teräs. Se on materiaalina näyttävä sekä ylellinen ja kestää Suomen sääolosuhteet. Materiaali toimii myös erittäin hyvin valaistuksen kanssa.
Noora Schroderus (s. 1982)
Kuvanveistäjä Noora Schroderus ironisoi nykyihmisen suhdetta kehoonsa ja tavaroihinsa. Hänen teoksissaan kantaaottavuus yhdistyy leikkisään oivaltamiseen. Taiteilija tuli tunnetuksi yhdessä kuvanveistäjämiehensä Kimmo Schroderuksen kanssa toteutetulla massiivisella Maailma-veistoskoosteella, joka kiersi vuosina 2011–2013 taidemuseoita Suomessa ja Ruotsissa. Näyttelyn pääasialliset ainekset, teräs, pronssi, kipsi ja lujitemuovi, ovat veistäjien perinteisiä materiaaleja. Viimeaikaisissa teoksissaan Noora Schroderus on ottanut etäisyyttä miehiseen veistokulttuuriin. Hän tekee hienovireisiä teoksia, jotka haastavat hierarkian ja vallan rakenteita. (Teksi: Tarja Talvitie)
Kimmo Schroderus (s. 1970)
Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus tunnetaan mm. saamastaan Ars Fennica-palkinnosta vuonna 2004 ja Eppu Normaalin pitkän uran kunniaksi vuonna 2018 julkistetusta "Alamökki"-veistoksestaan Ylöjärvellä. Schroderuksen teoksissa korostuu kiinnostus materiaaleihin ja muotoihin, sekä käsityöläismäinen suhtautuminen työskentelyyn kuvanveistäjänä. Schroderuksen tuotannolle tyypillisin materiaali on haponkestävä teräs, mutta näyttelyteoksissaan hän on käyttänyt myös haavoittuvampia materiaaleja, kuten kangasta, silikonia tai puuta.
Taiteilijoiden verkkosivut
Taiteilijoiden Instagram
3. Matti Kalkamo: Kolibrikruunu
Teosehdotus
Matti Kalkamon veistos vie ajatukset luontoon ja eläinkuntaan. Teoksessa ”Kolibrikruunu” metsäkauriin sarvet versovat kolibrikukkia luoden mielikuvitusta haastavan näyn. Teos on tulkinnoille vapaa.
Kolibri symboloi iloa, elämän hetkellisyydestä nauttimista, toiveita, rakkautta, onnea sekä vahvuutta ja selviytymistä vaikeuksista. Kolibrien on nähty lentävän ajasta toiseen ja kantavan mukanaan positiivisia viestejä. Metsäkauris symboloi kunnianhimoa, kestävyyttä, käytännöllisyyttä ja vastuullisuutta. Se edustaa maanläheistä voimaa, huolellisuutta sekä kykyä kiivetä korkealle ahkeran työn kautta. Mytologisessa ja vertauskuvallisessa mielessä se liittyy hedelmällisyyteen ja uudistumiseen
Teoksen materiaali on patinoitu pronssi ja sen korkeus n. 180 cm, pituus n. 120 cm, leveys n. 60 cm.
Matti Kalkamo (s. 1968)
Kalkamo opiskeli Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1991–94. Hän on esiintynyt sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kuvanveiston erilaisia menetelmiä ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistävien veistoksien ja installaatioiden teemana on ihmisenä oleminen ja maailman kipupisteet. Kalkamo toivoo haastavansa katsojan mielikuvituksen, huumorintajun tai maailmankatsomuksen. Teostensa luonne vaihtelee ilkikurisesta vakavaan. Ne ovat kolmiulotteisia ajatuksia ihmisenä olemisesta.
Taiteilijan verkkosivu