Muutoksenhaku päätöksiin

Kuntalain mukaisesti voit hakea muutosta päätökseen joko oikaisuvaatimuksella tai kunnallisvalituksella.

Erityislakien mukaisesti voit hakea viranomaispäätöksiin muutosta hallintovalituksella. Hallintokantelulla voit kannella virheellisestä virkatoiminnasta.

Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Eli jos valittaja katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen tai että

1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3. päätös on muuten lainvastainen. 

Oikaisuvaatimuksesta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella. 

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Asianosaisen eli sen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun päätös oikaisuvaatimusohjeineen on erikseen annettu hänelle tiedoksi. 

Milloin oikaisua päätökseen haetaan kunnan jäsenen ominaisuudessa, oikaisuvaatimusaika lasketaan siitä, kun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijan päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. 

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä oikaisuvaatimusohjeista ilmenee tarkemmin, miten oikaisun hakeminen tapahtuu. 

Valtuuston ja kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Mikäli oikaisuvaatimukseen annettu päätös ei tyydytä oikaisuvaatimuksen tekijää, hän voi hakea oikaisuvaatimuksen kokonaan tai osittain hylkäävään päätökseen muutosta hallinto-oikeudelle tehtävällä kunnallisvalituksella. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, valitusoikeus on myös sillä, joka oli tyytynyt alkuperäiseen päätökseen. 

Kunnallisvalitusta ei voi tehdä sillä perusteella, että valittaja katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen. Kunnallisvalitus on luonteeltaan laillisuusvalitus eli valituksen saa tehdä vain sillä perusteella, että

1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3. päätös on muuten lainvastainen. 

Kunnallisvalitus, josta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta ja millä perusteella, on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Asianosaisen eli sen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun päätös valitusosoituksineen on erikseen annettu hänelle tiedoksi. 

Milloin valitus tehdään kunnan jäsenen ominaisuudessa, valitusaika lasketaan siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. 

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävästä valitusosoituksesta ilmenee tarkemmin, miten valittaminen tapahtuu. 

Kaarinan kaupungin toimielinten päätöksistä kunnallisvalitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle.

Kunnan viranomaiset tekevät erityisesti lautakunta- ja viranhaltijatasolla paljon päätöksiä erilaisten erityislakien nojalla. Tällaisia erityislakeja on esim. koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristötoimessa. Näistä päätöksistä voi pääsääntöisesti asianosainen valittaa hallintovalituksella.

Erityislakien muutoksenhakusäännökset, jotka ovat hyvin vaihtelevia, menevät kuntalain muutoksenhakusäännösten edelle. 

Valitusmuotona erityislaeissa on usein kunnallisvalituksen sijasta hallintovalitus, jonka tekemistä ei ole rajattu laillisuusperusteisiin, vaan sen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteella eli sillä perusteella, että päätös on valittajan mielestä epätarkoituksenmukainen. 

Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, jollei toisin ole säädetty. 

Monet erityislait sisältävät säännöksiä valituksen tekemistä edeltävästä kyseisen lain mukaisesta oikaisuvaatimusmenettelystä. Tapauksesta riippuen myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus saattaa tulla kysymykseen. 

Hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Erityislakien mukainen muutoksenhakujärjestelmä ei tunne kuntalain mukaista kunnan jäsenen valitusoikeutta. 

Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu. 

Erityislakeihin saattaa sisältyä muutoksenhakukieltoja.

Hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle viranomaiselle (esim. lautakunnat, kaupunginhallitus) tai yleistä hallinnon laillisuusvalvontaa harjoittavalle viranomaiselle (valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies) tehtyä ilmoitusta siitä, että on tapahtunut virheellinen virkatoimi (lainvastainen menettely, velvollisuuksien täyttämättä jättäminen).  

Hallintokantelu ei ole muutoksenhakukeino, mutta se on kuitenkin oikeusturvakeino, jota käyttämällä viranomaisen toiminta saadaan ylemmän saman toimialan viranomaisen, aluehallintoviraston sekä ylimpien laillisuusvalvojien eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tutkittavaksi. Hallintokantelun voi tehdä, jos katsoo kantelun kohteena olevan viranomaisen menettelyn tai toiminnan lainvastaiseksi, virheelliseksi tai epäasianmukaiseksi. Kannella voi myös viranomaisen toimimattomuudesta ja tehtävien laiminlyönnistä.  

Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa kansalainen. Hallintokantelu tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti.  Kantelun tekijän tulee esittää käsityksensä siitä, millä perusteilla hän pitää menettelyä virheellisenä ja mahdollisuuksien mukaan tieto siitä, milloin arvostelun kohteena oleva menettely tai laiminlyönti on tapahtunut.