Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvointia

Pitkittyvät poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä ja vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti ja ottamalla ne puheeksi varhain, voidaan tarvittaessa tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä sekä torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita.

Poissaoloja tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja oppimisen valossa: oppilas on poissa kouluyhteisöstä, kaverisuhteista ja yhdessäolosta, ei ainoastaan oppimisesta. Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot.

Joskus oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tai poissaoloihin liittyvässä varhaisessa yhteydenotossa syntyy vaikutelma, että oppilaan tilannetta olisi hyvä pohtia yhteisesti keskustellen. Tällöin opettaja kokoaa yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan tilanteen kannalta keskeisiksi ajatellut toimijat oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Mukana tapaamisessa voivat olla esim. terveydenhoitaja ja kuraattori.

Jokainen koulupäivä on tärkeä oppilaan osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta. Oppivelvollisuus on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ja huoltajilla on merkittävä rooli koulunkäynnin tukemisessa. Mikäli lapsen tai nuoren koulunkäynti mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä kouluhenkilöstöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
 

Toimiva perusarki on oppilaan hyvinvoinnin perusta ja koostuu eri asioista. Tärkeitä asioita ovat oppilaan:

• säännöllinen arkirytmi
• psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi
• toimivat ihmissuhteet

Kouluarjen myönteiset kohtaamiset ja ryhmään kuulumisen tunne vahvistavat oppilaan koululäsnäoloa ja ennaltaehkäisevät poissaoloja. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on oppilasta suojaava tekijä. Kouluarjessa läsnäoloa vahvistavat:

• turvallinen ilmapiiri
• pedagogiset ja sosiaalisia suhteita kannattelevat ratkaisut, jotka tukevat oppilaan osallisuutta
• laadukas koulunkäynnin yleinen tuki ja oppimisen esteiden purkaminen
• hyvinvoinnin säännöllinen seuranta tietoon perustuen (esim. poissaolot, Wilma-merkinnät, oppimisen edistyminen)

Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja, tuntimerkintöjä ja oppimisen edistymistä osana hyvinvoinnin seurantaa. Poissaoloja seuraamalla voidaan tunnistaa myös ryhmätasoisia ilmiöitä ja tilanteita, jotka voivat lisätä tai ennaltaehkäistä poissaoloja. Kaarinassa on käytössä poissaoloseurannan apuvälineenä automaattinen poissaolokooste. Poissaolokoosteen saatuaan opettaja keskustelee oppilaan kanssa ikätasoon sopivalla tavalla ja on yhteydessä huoltajaan. Myös huoltaja voi olla yhteydessä opettajaan saatuaan koosteen. 

Opettajan yhteydenoton tarkoituksena on kuulla, miltä oppilaan koulunkäynti näyttää huoltajan näkökulmasta. Syytä huoleen ei siis välttämättä ole, vaan kyse on varhaisesta puheeksi ottamisesta ja yhteisestä tilannearvion tekemisestä oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen.

• huolta herättäviin ja luvattomiin poissaoloihin puututaan viipymättä
• selvittämättömistä poissaoloista on huolehdittava yhteisyössä kodin ja koulun välillä
• varhaiset koulunkäynnin haasteet voivat näyttäytyä aluksi yksittäisinä poissaolotunteina tai esiintyä tiettyinä päivinä
• poissaolomäärien tunti- ja prosenttirajat ovat suuntaa-antavia, jokaisen oppilaan tilanne on arvioitava kokonaisuutena
• suunnitelmallisella poissaolojen seurannalla ja puheeksi ottamisella varmistetaan yhteinen ymmärrys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen

Poissaolojen taustalla on erilaisia syitä. Oppilaan koululäsnäoloa seuraamalla voidaan havainnoida muutoksia oppilaan tilanteessa. Joskus poissaolot saattavat kehittyä huomaamatta ja vaiheittain. Tästä syystä kaikkien poissaolojen seuraaminen ja tarkastelu on tärkeää. 

Jos koulunkäynti ja poissaolot mietityttävät, ole yhteydessä opettajaan. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai koulupsykologiin. Poissaolot saattavat kehittyä vaiheittain ja ensimerkit näkyvät usein ensin kotona. Esimerkkejä voivat olla:

• vaikeudet lähteä kouluun aamuisin, toistuva viivyttely, myöhästymisten lisääntyminen
• lisääntyneet psykosomaattiset oireet, esim. vatsakipu, pahoinvointi, päänsärky
• lisääntynyt ärtyneisyys tai hankalasti sanoitettavat tunteet ahdistuneisuudesta
• toistuvat pyynnöt jäädä kotiin
• muutokset kaverisuhteissa, erityisesti koulussa
• lisääntyneet huolen tuntemukset ja sosiaalisten tilanteiden välttely

Tue lapsen ja nuoreen kouluun lähtemistä

• älä selvitä luvalliseksi sellaista poissaoloa, jonka syystä et ole varma, vaan ota asia puheeksi kouluhenkilöstön kanssa
• pysy vanhempana ystävällisenä, mutta jämäkkänä: koulunkäynti on oppilaan velvollisuus
• pidä kiinni arkirytmeistä ja rutiineista, vaikka lapsi tai nuori ei lähtisi kouluun: aamuherätys, ruokailuajat, koulutehtävien ja –läksyjen teko päivän aikana
• tunnista kotiin jäämistä edesauttavia asioita ja pyri vähentämään niitä, esim.
  • pelaaminen
  • nukkuminen pidempään
  • vanhemman täyden huomion saaminen kotiin jäätyä
• vahvista lapsen ja nuoren uskoa itseensä ja siihen, että hän pystyy kohtaamaan hankalia tunteita
• ole tukena ja kerro, että voitte ratkoa tilannetta sekä yhdessä että koulun kanssa. 

Opettaja seuraa poissaoloja ja muita Wilma-merkintöjä osana hyvinvointia ja oppimistasi. Muutokset koulunkäynnissä voivat kertoa siitä, että tilanteestasi olisi hyvä jutella yhdessä.

• jos koulunkäynti mietityttää, kerro vanhemmalle, kaverille, opettajalle tai muulle koulussa työskentelevälle aikuiselle ajatuksistasi
• koulussa on opettajan lisäksi monia aikuisia, joille puhua esim. terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi tai nuorisotyöntekijä
• kun asiat mietityttävät, on tärkeintä puhua niistä ääneen
• kaikki ajatukset ovat arvokkaita ja yhdessä jutellen moni asia ratkeaa

Poissaolotilanteita ratkotaan yhteistyöllä ja oppilaan tilannetta yksilöllisesti pohtimalla. Tutkimuksissa 10% poissaoloa pidetään tilanteena, jossa poissaolot voivat olla riski oppimiselle ja hyvinvoinnille ja yli 20% poissaoloissa riskit kasvavat edelleen. Alueellinen toimintatapamme pohjautuu tutkimustietoon ja varhaisen puuttumisen periaatteille. Varhaisella puheeksi ottamisella ja keskustelulla halutaan ennaltaehkäistä poissaoloja ja mahdollistaa tarvittaessa tuen saaminen tilanteeseen mahdollisimman ajoissa. 

• yhtä ja kaikille sopivaa ratkaisua poissaoloihin ei ole olemassa
• jokaisen oppilaan tilanne on omanlaisensa ja ratkaisut mietittävä yksilöllisesti
• keskeistä on oppilaan kokonaistilanteen kartoittaminen, taustasyiden selvittäminen sekä seurannasta ja vastuusta sopiminen monialaisessa asiantuntijaryhmässä
• säännöllinen yhteydenpito oppilaan, huoltajien ja muiden toimijoiden kesken on ratkaisevan tärkeää oppilaan tilanteen tukemiseksi
• poissaolotilanteissa nimetään vastuuaikuinen, joka toimii linkkinä eri toimijoiden välillä ja pitää yhteyttä oppilaaseen säännöllisesti

Poissaoloja 5-10%

• monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tarvittaessa oppilaan kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja tarvittavien tukitoimien suunnittelemiseksi huoltajan ja oppilaan suostumuksella
• mukaan voidaan tarpeen mukaan kutsua kouluterveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi
• asiantuntijaryhmässä oppilaan tilannetta kartoitetaan ja ratkotaan yhteisesti keskustellen
• oppilaan omien ajatusten ja näkemysten kuunteleminen on yhteisen työskentelyn lähtökohta
• toimintasuunnitelman laatimiseksi sovitaan poissaolojen taustasyiden selvittämisestä kartoitusvälineitä käyttäen (ISAP/SRAS-R)
• tarkistetaan oppilaan tuen tilanne
• sovitaan tarkoituksenmukaisista pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteista koulunkäyntikyvyn vahvistamiseksi
• sovitaan tilanteen seurannasta ja vastuuhenkilöistä
• kirjataan asiat muistiin seurannan helpottamiseksi (opiskeluhuoltokertomus, näkyy myös huoltajille Wilmassa)

Pitkittyvät ja runsaat poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä. Pitkittyneissä poissaolotilanteissa tarvitaan pitkäjänteistä verkostotyöskentelyä. Pedagogiset ratkaisut ja opiskeluhuollollinen tuki suunnitellaan oppilaan koulunkäyntiä tukevaksi kokonaisuudeksi. Palaverissa yhdistyy eri ammattilaisten osaaminen oppilaan kouluun kiinnittymisen vahvistamiseksi ja tukemiseksi oikea-aikaisesti.

• jos koulun ja opiskeluhuollon tukitoimet eivät riitä, työskentelyä laajennetaan koulun ulkopuolisiin sidosryhmiin (erikoissairaanhoidon palvelut perustalossa, perhepalvelut ja lastensuojelu)
• haastavissa poissaolotilanteissa koulunkäynnin tueksi tarvitaan usein joustavia opetusjärjestelyistä
• perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisia järjestelyistä ovat mm. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) sekä erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18§)
• jos monialainen asiantuntijaryhmä on koottu, tulee sitä hyödyntää ajoissa ja suunnitelmallisesti oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi
• pitkittyneissä poissaolotilanteissa tukea vahvistetaan ja puretaan tarpeen mukaan
• keskeistä on tilanteen suunnitelmallinen seuraaminen, toimijoiden yhteydenpito ja yhteistyö oppilaan ja perheen kanssa
• oppilas tarvitsee myös yhteisöllistä tukea ja vahvistamista yksilökohtaisen työskentelyn rinnalla

Alueellinen toimintamalli on kehitetty osana Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistyötä (SKY). Linkin takaa löytyy lisätietoa poissaolojen ennaltaehkäisemisestä ja niihin puuttumisesta kansallisen kehitystyön näkökulmasta Yhteisellä koulutiellä : Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen - Opetus- ja kulttuuriministeriö (okm.fi)

Naantalin aluepilotin materiaalit: SKY 2021-2023
SKY-materiaalit, OKM
Heyne D., Gren-Landell M., Melvin G. & Gentle-GEnitty C. 2019. Diffentiation between school attendance problems.
Karvi: Sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnit ja julkaisut
Kearney.C. 2008. Helping school refusing children and their parents. A guide for school-based professionals.
Sergejeff J., Palmu, I. & Pilbacka-Rönkä, T. 2020. Erilaiset poissaolot ja tuen järjestäminen. Teoksessa Palmu I. (toim.). Takaisin kouluun – koulua kouluakäymättömille.
Vantaan kaupunki, SKY-Koulu kaikille