Yksi parhaista - Tutustu työntekijöihimme

Yksi parhaista -juttusarjamme esittelee Kaarinan kaupungin työntekijöitä.

Tutustu Kaarinan kaupunkiin työnantajana.

Kun omaa kotiaan rakentava tapaa tarkastusinsinöörin, saattaa tilanne olla jännittävä. Tarkastusinsinööri nimittäin antaa valmiille talolle muuttoluvan.

– On hienoa, kun kaikki on kunnossa ja voi toivottaa onnea uuteen kotiin ja muuttamisen iloa. Silloin näkee asiakkaan helpotuksen ja iloiset kasvot, se on minulle arvokasta, hymyilee Kaarinan kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Maija Pentsinen.

Tarkastusinsinöörin työhön kuuluu paljon erilaisten katselmusten ja dokumentaation tekemistä. Rakennusluvassa määritellään luvan mukaiset katselmusehdot ja tarkastusinsinöörin työnä on valvoa, että kaikki ehdot toteutuvat. Tarkastusinsinööri pitää myös silmällä kaupunkiympäristöä ja puuttuu tarvittaessa ilman lupaa tehtyihin toimenpiteisiin ja epäkohtiin.

Kaupungin yhteisöllisyys ja joustavuus ovat iso etu

Maija Pentsinen aloitti työt Kaarinan kaupungin rakennusvalvonnassa maaliskuussa 2023. Rakennusinsinööriksi valmistumisen jälkeen hän työskenteli muutamassa eri firmassa, mutta omalta tuntuvaa työtä ei ollut löytynyt. Kaarinan kaupungille auennut tarkastusinsinöörin virka herätti Pentsisen mielenkiinnon.

– Työpisteeni oli silloin sattumoisin Kaarinassa, ja rakennusvalvonta oli kiinnostanut minua jo opiskeluaikana. Työpaikkahaastattelussa kaikki kuulosti hyvältä ja niin minut sitten valittiin työhön, Pentsinen kertoo.

Pentsinen arvostaa kaupungin viran vakautta jatkuvasti muuttumassa maailmassa. Hän pitää Kaarinan kaupungin vahvuutena myös sen yhteisöllisyyttä. Pentsinen on vajaan vuoden työuransa aikana päässyt tutustumaan useisiin eri palvelualueiden työntekijöihin. Myös kaupungin positiivinen suhtautuminen etätöihin saa kiitosta hiukan pitemmän työmatkan päässä asuvalta Pentsiseltä.

Asukaskohtaamiset ovat työn suola

Maija Pentsisen työllä on iso vaikutus alueen asukkaille. Tarkastustöissä kiinnitetään huomiota siihen, että asuminen kohteessa on terveellistä ja turvallista. Rakennusluvissa määritellyt talojen korkeusasemat taas vaikuttavaan maisemaan ja siihen, miten talot istuvat katukuvaan.

Pentsinen pitää työssään eniten sen monipuolisuudesta. Mieluisia ovat erityisesti asukaskohtaamiset, ja Pentsinen pitää tärkeänä sitä, että pystyy itse vaikuttamaan asiakaskokemukseen.

– Koitan toimia siten, että asukkaille sekä mahdollisille uusille kuntalaisille jää se kuva, että me rakennusvalvonnassa olemme täällä auttamassa heitä ja yhteistoiminnassa heidän kanssaan, Pentsinen pohtii.

– Suunnittelen asemakaavoja ja kerään niihin liittyvää taustatietoa ihan lyhykäisyydessään, vastaa kaavasuunnittelija Lotta Salminen, kun häneltä kysyy, mitä hän tekee työkseen.

Käytännössä Salmisen työ on paljon monimutkaisempaa eikä mikään useinkaan tapahdu lyhyessä ajassa. Kaupunkikehityspalvelujen kaavoituspuolella työskentelevän Salmisen työ koostuu valtaosin asioiden valmistelusta. Koska kaikki kaavatyö viedään päätettäväksi lautakuntaan, on kaavasuunnittelijoiden valmisteltava paljon materiaalia päätöksenteon tueksi. Työ on tarkkaa, sillä laki määrittelee tarvittavat askeleet ja niistä poikkeaminen saattaa johtaa jopa koko kaavan hylkäämiseen.

– Laadukas asioiden valmistelu mahdollistaa tietoon perustuvan ja jouhevan päätöksenteon. Se on työn ydin, Salminen tiivistää.

Harjoittelupaikka toi vakituisen työn

Lotta Salminen aloitti Kaarinan kaupungilla harjoittelijana marraskuussa 2022. Teknistä suunnittelua opiskellut Salminen on aina ollut kiinnostunut maankäytöstä ja kaavoituksesta ja tiesi haluavansa töihin kaupungille. Hyvin sujunut harjoittelu johti vakituiseen työpaikkaan.

– Hauskasti oli tähdet asennossaan, että täällä oli toimi auki ja pääsin siihen tekemään itseäni kiinnostavaa työtä, Salminen kertoo.

Kaavoittajia ei valmistu suoraan mistään koulusta, vaan varsinainen kaavoitustyö opitaan tekemällä. Kaavasuunnittelijana toimiminen vaatii kuitenkin pätevyyden ja korkeakoulututkinnon. Salminen on aiemmalta koulutukseltaan ympäristösuunnittelija.

– Minulla on osaamista ympäristökokonaisuuksien hahmottamisesta, joka kytkeytyy vahvasti maankäyttöön, Salminen sanoo.

Kaupungin konkreettinen sitoutuminen arvoihinsa saa kiitosta

Kaarinan kaupunki on työnantajana Lotta Salmisen mielestä tasa-arvoinen ja tukee yksilön omia kehittymismahdollisuuksia.

– Esihenkilömme on tuonut voimakkaasti esiin sitä, että itsensä kehittämistä tuetaan. Mitään esteitä kehittymiselle ei ole, vaan kouluttautumiselle pyritään aina löytämään aikaa, Salminen kiittelee.

Salminen arvostaa työnantajaansa siitä, että työntekijöitä kannustetaan tekemään asioita yhdessä, myös vähän vapaammassa ympäristössä. Viime vuonna kaupunkikehityspalveluissa järjestettiin henkilöstömessut, jonka jälkeen ratkottiin yhdessä pakopeliongelmia. Tällaiset panostukset työnantajan taholta lisäävät yhteisöllisyyttä.

Kaavoitus määrittelee tulevaisuuden reunaehdot

Vaikka Lotta Salminen tiivistää oman työnsä lähinnä valmistelutyöksi, arki on hyvinkin vaihtelevaa.

– Koskaan ei tiedä mitä kaavaprojekti tuo tullessaan. Yhtäkkiä voidaan olla mittaamassa maanmittaushenkilöiden kanssa liito-oravan pesäpuita ja seuraavaksi kokoustetaankin junan raiteista, Salminen naurahtaa.

Salmisen työllä on suuria vaikutuksia, sillä kaavoituksella tehdään mahdolliseksi alueellinen kehitys.

– Koen, että olen siellä ytimessä, jossa pystyy vaikuttamaan siihen, minkälaista tulevaisuuden Kaarinaa rakennetaan, Salminen toteaa ylpeänä.

Anu Lehtonen-Sonkki juhlii tänä vuonna kymmenettä työvuottaan Kaarinan kaupungin palveluksessa.

- Valmistuin Turun ammattikorkeakoulusta kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi 17 vuotta sitten. Olen työskennellyt lähes koko urani lasten ja nuorten parissa, ensin Salossa ja sitten täällä Kaarinassa. Toimin kolmena päivänä viikossa Piispanlähteen koulukirjastossa ja kahtena päivänä Kaarinan pääkirjastossa. Lisäksi teen yhteistyötä koulun kanssa eli vinkkaan kirjoista joka vuosi kaikille Kaarinan kaupungin vitosluokkalaisille, Anu kertoo.

Pääkirjaston Lapaset-tiimissä eli kirjaston lasten- ja nuortentiimissä työskentelee tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Heitä kaikkia yhdistää kekseliäisyys ja luovuus. Yhteisenä tavoitteena on saada lapset ja nuoret lukemaan.

- Neuvon ja opastan lapsia ja nuoria kirjaston käyttämisessä ja lukemisen löytämisessä. Parasta työssäni onkin juuri lasten kohtaaminen: se hetki, kun lapsi lumoutuu kirjavinkkauksestani, uppoutuu tarinaan ja haluaa lukea lisää. Se, että pystyn tarjoamaan täsmäapua niille, joille lukeminen on haastavaa, Anu sanoo.

Anu nauttii tapahtumien järjestämisestä

Kirjastonhoitajan työhön kuuluu myös paljon arkisia rutiineja, kuten järjestelytöitä, verkkopalveluiden opastamista, asiakaspalveluvuoroja ja teemapäivien järjestämistä.

- Aika iso osa työstäni on eräänlaista kaaoksen hallintaa, kuten järjestyksen ylläpitoa, kadonneiden kirjojen ja kirjastokorttien sekä salasanojen etsintää. Vastapainona tälle olen mukana tapahtumajärjestelyissä, joissa pääsen hyödyntämään teatterikokemustani. Kaarinan kirjasto on yksi niistä harvoista kaupunginkirjastoista, joissa järjestetään vuosittain japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvä con. Tapahtumassa aloittelijatkin pääsevät tutustumaan mangaan, animeen ja cosplayhin turvallisesti ja ilmaiseksi. Kaarinan Kitsunecon-tapahtuma kokoaa satamäärin harrastajia Kaarinan pääkirjastoon. Vastaavanlainen nuorille kohdistettu tapahtuma on supersuosittu Harry Potter -ilta. Olen molemmissa tapahtumissa aktiivisesti mukana ja nautin niiden suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, Anu kertoo.

Kaarinan kaupungin uuden strategian arvot – avoimuus, rohkeus ja yhteisöllisyys – ovat Anu Lehtonen-Sonkin mielestä kaikki yhtä tärkeitä.

- Kirjasto jo sinänsä toteuttaa yhteisöllisiä arvoja, koska se tarjoaa maksuttomia palveluita tasa-arvoisesti kaikille. Avoimuutta eli sitä, että puhutaan asioista suoraan, kannatan kaikessa kanssakäymisessä. Rohkeus puolestaan liittyy siihen, että kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja, kuten vaikka erilaisten taidemuotojen käyttämistä lukuinnostuksen lisäämiseen, Anu sanoo.

Liikunnanohjaaja (AMK) Petteri Laakko on aloittanut työuransa Kaarinan kaupungin palveluksessa vuonna 2017.

- Ensimmäinen työpaikkani oli Kaarinan uimahallissa vesiliikunnan ohjaajana. Itselläni on taustaa vesiliikunnasta, joten oli aika luontevaa toimia uimaopetuksen, uinninvalvonnan, vesijumpan ja vauvauinnin parissa. Minulla oli näistä työkokemusta jo muiden kuntien palveluksessa.

Nykyään Petteri toimii soveltavan liikunnan suunnittelijana, vakituinen pesti alkoi kesäkuun alussa ja on jatkoa pitkälle sijaisuusjaksolle. Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden on haastavaa osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan esimerkiksi jonkin vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi.

- Työskentelen enimmäkseen ikääntyneiden kanssa, ja pyrin liikuntaneuvonnalla ja erilaisten liikuntaryhmien ohjaamisella ylläpitämään ja parantamaan heidän toimintakykyään.  Sillä parannetaan myös ikäihmisten elämänlaatua.

Monipuolista ja sosiaalista työtä

Petterin tehtäviin kuuluvat edellisten lisäksi muun muassa kaupungin vapaaehtoisten vertaisohjaajien kouluttaminen ja toiminnan koordinoiminen, yhteistyö eri oppilaitosten ja toimintakeskusten kanssa sekä yhteistyö lähikuntien soveltavasta liikunnasta vastaavien henkilöiden kanssa Rajattomasti liikuntaa –kumppanuusverkostossa.

- Työskentelen vastuullisen itsenäisesti ja nautin työni sosiaalisesta puolesta todella paljon. On hienoa työskennellä ihmisten kanssa, ja näen aivan konkreettisesti asiakkaiden saaman hyödyn liikkumisesta. Työni tuntuu merkitykselliseltä, kun näen sen vaikutuksen asiakkaissani, kertoo Petteri.

Kaarinan kaupunki työnantajana saa Petteriltä kiitosta hyvistä liikuntaan liittyvistä henkilöstöeduista, kuten maksuttomasta uimahallin ja kuntosalin käyttömahdollisuudesta.

- Parasta täällä on työporukka ja kollegat, meitä on vajaa kymmenkunta henkilöä töissä liikunta- ja viherpalveluiden toimistolla. Yhteisöllisyys korostuu etenkin yhteistyökuvioiden rajapinnoilla.

Liikunnan lähettiläällä riittää työsarkaa tulevaisuudessakin

Liikunnan työsarkaa tuntuu riittävän myös tulevina vuosina. Väestön ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden lisäksi Petteri kantaa hienoista huolta etenkin nuorten vähäisestä liikkumisesta. Esimerkiksi lasten ja nuorten uimataito on osoittanut rapautumisen merkkejä.

- Koen itseni liikunnan lähettilääksi ja haluaisinkin tietyiltä osin muuttaa liikunta-sanan merkitykseltään hyvinvoinniksi. Kaikkihan haluavat voida hyvin, mutta joillekin liikunnasta puhuminen saattaa aiheuttaa ikäviäkin mielleyhtymiä. Liikunnalla on kuitenkin niin paljon ennaltaehkäisevää terveysvaikutusta, että sen harrastamiseen kannattaisi jokaisen panostaa.

Vesa Alasen työura kunnallisteknisenä asentajana alkoi vuonna 2008 Piikkiön kunnan palveluksessa. Kuntaliitoksen yhteydessä 2009 Vesa siirtyi Kaarinan kaupungin teknisiin palveluihin vesihuoltolaitokseen. Vuodesta 2015 Vesa on työskennellyt jäteveden pumppaamoiden valvonta- ja huoltotehtävissä. Pumppaamojen toimintavarmuus edellyttää säännöllisiä huoltotoimenpiteitä.

- Kaarinassa on yli 80 jätevesipumppaamoa, jotka työparini kanssa kierrämme kaikki kerran kuussa ja suurimmat pumppaamot päivittäin. Pumppaamojen valvonta hoituu etäyhteydellä verkkopalvelussa, mutta kaikki muu työ tehdään paikan päällä. Kiireisimpinä päivinä voi työauton mittariin kertyä jopa noin 120 kilometriä eli aika liikkuvaa tämä työ on, kuvailee Vesa työtään.

Valvomo ja korjauspajatoiminta ovat Rauhalinnassa, jossa Vesan työviikko käynnistyy työryhmän yhteisen aamukahvin merkeissä.

- Aika itseohjautuvaa tämä työ on. Parasta työssäni ovat työkaverit, meillä on täällä hauska porukka. Autamme toisiamme, eikä meidän työyhteisössämme olla tiukkarajaisia tehtävien suhteen.

Kaupunki huolehtii työntekijöidensä työturvallisuudesta

Vesihuollon tehtävissä työskentelee Kaarinassa noin 20 henkilöä. Kunnallisteknisten asentajien lisäksi vesihuollossa toimii kaksi työnjohtajaa, varastomies, kolme toimistosihteeriä, kaksi putkimiestä, yksi laitosmies, verkostoinsinööri sekä vesihuoltopäällikkö. Tällä porukalla huolehditaan kaarinalaisten vesihuoltopalveluista kokonaisvaltaisesti: rakennetaan uutta, korjataan vanhaa sekä ylläpidetään vesijohto- ja viemäriverkostoa, vaihdetaan vesimittareita, tehdään liitostöitä, valmistellaan liittymissopimuksia ja laskutetaan asiakkaita.

- Tämä on mukavan vaihtelevaa työtä. Käytännön huoltotehtävissä pääsee tutustumaan jätevesiverkon sisältöön ja siihen, mitä kaikkea sieltä löytyykään, aina haarukoista ja lusikoista lähtien. Huoltotöissä onkin työturvallisuudesta huolehdittava aivan erityisesti. Meillä on käytössä tietenkin kunnolliset suoja-asut ja tarvittaessa muun muassa kaasujen mittauslaitteistot. Kaarinan kaupunki on kiitettävästi panostanut näihin työturvallisuusasioihin, kiittelee Vesa työnantajaansa.

Yhteisöllisyys ulottuu työyhteisöstä asukkaisiin

Kaarinan kaupungin uuden strategian arvoista (avoimuus, rohkeus, yhteisöllisyys) tärkeimmäksi Vesa nostaa yhteisöllisyyden.

- Paitsi että meillä on hyvä työyhteisö, ajattelen yhteisöllisyyttä myös asiakasnäkökulmasta. Kyllähän me täällä vesihuollossa olemme kaarinalaisten asukkaiden asiakaspalvelijoita.

Johanna Mäensalon työura Kaarinan kaupungilla alkoi vuonna 2016 Valkeavuoren koulun laitoshuoltajana. Sitä ovat seuranneet kouluttautumiset siivoustyönohjaajaksi, esihenkilöksi sekä työskentelyjakso yksityisessä siivousalan yrityksessä. Vuodesta 2018 Johanna on toiminut kaupungin teknisissä palveluissa, aluksi siivoustyönohjaajana ja nyt siivoustyönjohtajana.

- Toimialueenamme on koko Kaarina eli vastaamme koulujen, päiväkotien, liikuntatilojen, kirjastojen ja virastorakennusten puhtaudesta. Tiimiimme kuuluvat kaksi siivoustyönjohtajaa, siivoustyönohjaaja ja noin 40 laitoshuoltajaa. Meillä on aivan paras työryhmä, kertoo Johanna.

Johannan tehtäviin sisältyvät laitoshuoltajien esihenkilönä toimiminen, työsuunnittelu, perehdytys, opastus ja laadunvalvonta sekä henkilöstöhallinnon kuviot.

- Tavallinen arkipäivä alkaa usein laitoshuoltajien sijaisten etsimisellä ja jatkuu monipuolisena työn ohjaamisena, siivouskohteiden laadunvalvontana ja vaikkapa siivousaineiden ja -tarvikkeiden tilaamisena. Henkilöstöpula on alan ongelma, mutta meillä tilanne on tällä hetkellä hieman parempi. Kaupungin etuina muihin siivoustyönantajiin verrattuna ovat muun muassa työaika ja palkkaus. Meillä ei ole esimerkiksi ilta- tai viikonlopputyötä.

Kaarinassa on hyvä työyhteisö

- Kaarina on mielestäni hyvä työnantaja. Parasta ovat työkaverit! Porukka on iloista ja auttavaista. Tarvittaessa saa tukea ja apua – ja vastauksen kysymyksiin, kunhan muistaa kysyä. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon osaaminen on todella hyvää.

Kaarinan uuden strategian arvoista (avoimuus, rohkeus, yhteisöllisyys) omimmakseen Johanna tuntee avoimuuden.

- Henkilöstön huomioiminen ja avoin kanssakäyminen kaikkien kanssa ovat arvokkaita juttuja, samoin kuin tietysti yhteisöllisyys. Nämä ovat myös ne syyt, joiden vuoksi aikoinaan palasin takaisin Kaarinaan ja joiden vuoksi aion täällä pysyäkin. Tosin kesällä tähän tulee pieni tauko, sillä odotamme perheenlisäystä ja edessä on vanhempainvapaa. Siitä aiheutuvat järjestelyt töiden näkökulmasta ovat nekin jo valmiina, eli hyvillä mielin mennään kohti uutta elämänvaihetta, toteaa Johanna tyytyväisenä.