Edessä rohkea tulevaisuus – Kaarina-strategia syntyi yhteistyöllä
Kuntastrategia on Kaarinan päätöksenteon peruskivi, joka taustalla tukee kaupunkilaisten arkea. Ensi vuonna tulee voimaan uusi strategia, jonka perusteella rakennetaan yhdessä parasta Kaarinaa.
Sote-uudistus ja hyvinvointialueet: siinäpä sanapari, jolta ei ole voinut viime vuosina välttyä. Ensi vuoden alussa voimaan tulevat muutokset eivät ole jääneet Kaarinassa huomaamatta.
– Alun perin ajattelimme päivittää aiempaa kuntastrategiaa, joka ulottui vuoteen 2025. Tiesimme kuitenkin hyvinvointialueiden toteutuvan pian ja päätimme lähteä alusta asti miettimään, millainen on ihanne-Kaarina vuonna 2030, sanoo Kaarinan hallintojohtaja Päivi Antola.
Valtuuston hyväksymä kuntastrategia on suunnitelma, joka ohjaa kunnan keskeistä päätöksentekoa, suunnittelua ja kehittämistä. Sote-uudistuksen myötä monet kunnan tärkeimmistä hyvinvointipalveluiden tehtävistä muuttuvat merkittävästi.
– Kaikkialla koulutoimesta liikuntapalveluihin on yhdyspintoja sote-palveluihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kautta, kertoo Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.
Tärkeimmät tavoitteet löydettiin yhdessä
Uutta strategiaa lähdettiin toteuttamaan lokakuussa 2021 tiiviissä aikataulussa. Ensin kartoitettiin nykyisen strategian toteutumista Kaarinan luottamushenkilöille ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä. Lisäksi kaupungin nykytilaa analysoitiin mittareiden ja tilastojen avulla.
Antola korostaa koko muutostyön yhteisöllistä ja keskustelevaa luonnetta kaupungin sisällä.
– Aina, kun jokin strategiaprosessin vaihe valmistui, esihenkilöt pääsivät pureksimaan sen sisältöä. Sitoutuminen uuteen strategiaan muodostuu osallistumisen kautta.
Sekä Antola että Virta ovat kiitollisia kaupunkilaisten, yhdistysten ja paikallisten yritysten aktiivisesta työstä strategian parissa. Avoimiin työpajoihin kutsuttiin osallistujia tiedottamalla niistä Kaarinan nettisivuilla ja somekanavilla sekä muun muassa uutiskirjeiden kautta.
– Oli upeaa kuulla kuntalaisten näkökulmia asiaan. Strategiatyön lopputulos tiivistetään lopulta muutamaan sivuun, joten uuden strategian esittely kaupunginhallitukselle olisi varsin vaikeaa ilman taustakeskusteluihin osallistumista, Virta miettii.
Arvot ohjaavat kaupungin toimintaa
Kuntastrategia koostuu visiosta, arvoista ja strategisista päämääristä – kaikki hienoja ja yleviä ajatuksia, mutta jäävätkö ne vain sanahelinäksi?
– Jokaisessa Kaarinassa tehdyssä päätöksessä pitäisi miettiä taustalla olevaa strategiaa. Vaikeissa päätöstilanteissa tai vaikka yksittäisen aloitteen kohdalla pitäisi pohtia, miten strategiaan kirjatut asiat toteutuvat, Antola kuvailee.
– Myös esimerkiksi vuosittaiset talousarviopäätökset sidotaan strategian tavoitteisiin.
Kaarina-strategian arvot ohjaavat kaupungin toimintaa arjessa. Antola kertoo, että avoimuus ja yhteisöllisyys olivat mukana jo aiemmassa strategiassa, ja rohkeus haluttiin nostaa jälleen suurempaan rooliin.
– Rohkeus näkyy strategiassa esimerkiksi siinä, että Kaarina on määritelty Varsinais-Suomen yritysystävällisimmäksi kaupungiksi. Täällä on lupa yrittää, tehdä työtä ja toimia sen eteen, että Kaarina on koti kaikille.
Hyväksi koettujen arvojen lisäksi strategiaan haluttiin uusia päämääriä. Yritysvaikutusten arvioinnilla halutaan parantaa liike-elämän kilpailukykyisiä olosuhteita. Ympäristövaikutusten arviointi taas korostaa luonnon merkitystä hyvinvoinnin lähteenä, aina rannikkovesien tilan parantamisesta yritystoimintaa tukeviin ympäristöratkaisuihin.
Maailma muuttuu, niin tavoitteetkin
Strategian aikaväli on pitkä ja muutokset nykymaailmassa nopeita, joten viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa toimintasuunnitelmaa päivitetään jälleen. Tämä ei vähennä nyt tehdyn strategiatyön merkitystä.
– Valmistelu antaa meille paljon työkaluja tulevaan. Työpajojen ja kyselyiden avulla päättäjät kuulevat, mitä kuntalaisilla on kerrottavaa, joten prosessi itsessään on todella arvokas, Virta korostaa.
Lue lisää strategiaprosessista Paras paikka -asukaslehdestä
Artikkeli on julkaistu Paras paikka -asukaslehdessä 28.9.2022. Teksti: Katariina Lappi. Kuvat: Vesa-Matti Väärä.
