Kaarinassa asutaan yleisesti ottaen turvallisesti ja pysytään terveinä – haasteina mielenterveys, lähisuhdeväkivalta ja osattomuus

Kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2021-2025 paketoi kaarinalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja palveluihin liittyviä kokemuksia. Valtuustokausittain julkaistavasta kertomuksesta välittyy aikuisten enemmistön hyvä turvallisuudentunne ja liikenneturvallisuuden lisääntyminen. Toisaalta yli 65-vuotiaat miehet kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin ennen ja lähisuhdeväkivallan kokemukset ovat kasvaneet huolestuttavasti. Lähes kaikki kaarinalaiset lapset osallistuvat harrastuksiin viikoittain; silti lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on heikentynyt. Lapsiin ja nuoriin kohdistuu aiempaa enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja heidän mielialaansa liittyvät ongelmat ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Osattomuuden tunteet ovat yleisiä eri ikäryhmissä.

Kaarinan laaja hyvinvointikertomus 2021-2025 on julkaistu. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on kuvata sitä, miten kaarinalaiset voivat ja millaisia hyviä tai vastaavasti huolestuttavia ilmiöitä kuntalaisten hyvinvoinnissa on olemassa. 

Hyvinvointikertomus osoittaa, että Kaarinaa pidetään yleisesti ottaen turvallisena paikkana asua ja Kaarinaan asuinalueena ollaan tyytyväisiä. Kuntalaiset harrastavat paljon ja elintavoissa on tapahtunut muutosta parempaan. Kaarinalaiset ovat terveempiä kuin koko maassa keskimäärin. Huolta aiheuttavat mielenterveyden haasteet, lähisuhdeväkivalta, yksinäisyys ja osattomuus sekä kokemukset heikosta terveydentilasta.

Voit tutusta koko Kaarinan kaupungin laajaan hyvinvointikertomukseen valtuustokaudesta 2021-2025

Myönteiset tulokset

• Edelleen yli 70 prosenttia kaarinalaisesta aikuisväestöstä pitää päivittäistä elämäänsä hyvin tai erittäin turvallisena.
• Vuosina 2020-2024 Kaarinassa ei ollut yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksien määrä on kaiken kaikkiaan vähentynyt vuosien 2021-2024 välillä.
• Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä ja työikäisiä on Kaarinassa vähän verrattuna Varsinais-Suomeen ja koko maahan.
• Oppilaiden kokemukset koulujen tilojen ahtaudesta, melusta, tunkkaisesta ilmasta tai kylmyydestä ovat viime vuosina vähentyneet tai ainakin pysyneet ennallaan.
• Koulukiusaamisen kohteena vähintään kerran viikossa olleiden oppilaiden osuus pieneni tai pysyi ennallaan kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kohderyhmissä.
• Erityisesti lukiolaisten kokemukset hyvistä vaikutusmahdollisuuksista koulussa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
• Lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotain viikoittain.
• Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden riittävyyteen ollaan tyytyväisiä.
• Lasten ja nuorten liikkuminen on lisääntynyt viimeisinä vuosina. Terveysliikuntasuositusten mukaisesti riittävästi liikkuvien aikuisten osuus oli vuonna 2023 isompi kuin vuonna 2020. Kuitenkin edelleen liian moni liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.
• Kaarinan oman kyselyn perusteella 90 prosenttia oppilaista ilmoitti syövänsä koululounaan vähintään 3-4 päivänä viikossa.
• Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan. Kaarinassa on ylipainoisia nuoria vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin.
• Nuorten alkoholin käyttö on vuosi vuodelta vähentynyt erityisesti yläkoulun oppilailla. Lukiolaisten osalta tilanne on pysynyt ennallaan. Alkoholia liikaa käyttävien aikuisten osuus on pienentynyt vuosien 2020 ja 2023 välillä. Kuitenkin edelleen lähes 45 prosenttia yli 65-vuotiaista miehistä ylitti alkoholin liikakulutuksen rajan.
• Nuorten nuuskan käyttö on vuosi vuodelta harvinaisempaa.
• Sairastavuusindeksi osoittaa, että väestö on Kaarinassa terveempää kuin koko maassa. Myös nuorella iällä tapahtuvia kuolemia on vähemmän kuin Varsinais-Suomessa.

Kielteiset tulokset

• Tyytyväisyys asuinalueeseen on laskenut hieman vuosien 2020 ja 2023 välillä. Kuitenkin edelleen lähes 90 prosenttia aikuisväestöstä oli tyytyväisiä asuinalueeseensa.
• Poliisin häiriöindeksi kertoo, että vuonna 2023 turvallisuustilanne heikentyi niin Kaarinassa kuin koko Lounais-Suomen alueella. Häiriöindeksissä painottuvat vakavat väkivaltarikokset.
• Työttömien määrä oli vuonna 2024 selvästi korkeampi kuin vuosina 2022-2023.
• Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on hieman kasvanut.
• Kokemukset syrjinnästä ovat huolestuttavan yleisiä nuorilla.
• Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet lukioikäisillä tytöillä sekä työikäisillä ja yli 65-vuotiailla miehillä.
• Lähisuhdeväkivallan kokemukset ovat kaksinkertaistuneet vuosien 2020 ja 2023 välillä.
• Lapsiin ja nuoriin kohdistunut niin henkinen kuin fyysinenkin väkivalta omassa kodissaan on huolestuttavan yleistä. Erityisesti nuorimpien 4. ja 5. luokan oppilailla väkivallan kokemukset ovat yleistyneet viime vuosina.
• Seksuaalinen häirintä koulussa yleistyi vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan niin yläkoulussa kuin lukiossakin.
• Lasten ja nuorten liikkumisen lisääntymisestä huolimatta lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on heikentynyt.
• Alkoholin, tupakan ja nuuskan käytön vähenemisestä huolimatta niiden nuorten osuus, jotka ovat kokeilleet huumeita, on pysynyt suhteellisen ennallaan viime vuosina.
• Niiden lasten ja nuorten osuus, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on kasvanut viime vuosina. Myös työikäisestä väestöstä aiempaa useampi kokee terveydentilansa huonoksi. Sen sijaan yli 65-vuotiailla kokemukset omasta terveydentilasta eivät ole muuttuneet vuosien 2020 ja 2023 välillä.
• Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämäänsä on heikentynyt. Myös aikuisilla onnelliseksi itsensä kokevien osuus on pienentynyt.
• Aiempaa useampi nuori ei koe olevansa osallinen. Myös työikäisten miesten osattomuus korostui tuloksissa. Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että kokisi merkityksellisyyttä, uskoisi toimintamahdollisuuksiinsa ja kokisi sosiaalisen vuorovaikutuksen hyväksi. Heikko osallisuuden kokemus voi viitata syrjäytymisriskiin.
• Mielialaan liittyvät ongelmat ja ahdistuneisuus ovat yleistyneet merkittävästi lapsilla ja nuorilla. Myös työikäisillä miehillä psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt merkittävästi vuosien 2020 ja 2023 välillä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kuntaa laatimaan hyvinvointikertomuksen. Tämä laki velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä raportoimaan näistä toimenpiteistä säännöllisesti. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa. Sen avulla kunta seuraa kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja raportoi siitä valtuustolle. Lisäksi kunnan tulee raportoida vuosittain valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Lisätietoja

• Kaarinan hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Hanna Inkeroinen, hanna.inkeroinen@kaarina.fi, p. 050 595 4000