Vesien tila

Paimion- ja Piikkiönlahden vedenlaadun seuranta

Kaarinan kaupungin merialueella tehdään vedenlaadun seurantaa neljällä eri näytepisteellä; Toivonlinnan edustalla, Voivalan uimarannan edustalla, Piikkiönlahden pohjukassa sekä Kuusiston ja Harvaluodon välisellä merialueella. Havaintopaikoissa otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodessa (lopputalvella, keskikesällä ja loppukesällä). 

Kaarinan ympäristönsuojelun tukemilla tutkimuksilla selvitetään mm. veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, hygieenistä laatua ja kasviplanktonin tuotantoa. Vuosiraportissa otetaan huomioon myös muiden lähialueen seurantapaikkojen tulokset.

Turun ympäristön merialueen tarkkailututkimus

Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormituksen velvoitteena 1960-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2019 tarkkailuun lisättiin satamien hulevesien vaikutusten tutkimus. Tietojen avulla arvioidaan merialueen veden laatua ja kuormituksen vaikutuksia merialueen tilaan. Tutkimusalue sijoittuu Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten merialueille. Kaarinassa näytepisteitä on kaksi; Torppalan ja Papinsaaren välissä sekä Kuusiston ja Kakskerran välissä.

Littoistenjärvi kuroutui merestä noin 5600 vuotta sitten, se oli aluksi rehevä, mutta karuuntui vähitellen. Nykyaikaa lähestyttäessä Littoistenjärvi rehevöityi uudelleen ja järvellä esiintyi ajoittain runsaita sinileväkukintoja. Ne aiheutuivat tutkimusten mukaan järven ylirehevöityneestä tilasta, johon hoitotoimet eivät olleet vaikuttaneet toivotulla tavalla. Littoistenjärvellä tehtiin kemikaalikunnostus toukokuussa 2017, kun kaikki muut hoitotoimet oli käyty läpi. Tämän jälkeen sinileväkukinnat ovat vähentyneet.

Lisätietoa Littoistenjärven veden tilasta, hoidosta ja seurannasta Littoistenjärven osakaskuntien internet-sivulta.

Sinilevä

Littoistenjärven länsirannalla on kesäisin automaattinen veden sinileväpitoisuuden ja lämpötilan mittauspiste Pirtan laiturilla. Mittaustulokset näkyvät osoitteesta https://www.luodedata.fi/littoistenjarvi

Huom. Kaikki iho-oireet eivät johdu syanobakteereista. Littoistenjärvessä on ajoittain tavattu myös järvisyyhyä, joka voi aiheuttaa kutinaa ja paukamia. Littoistenjärven uimarannoilla voi olla myös rantaan ajautuneita vesikasvien lehtien palasia, niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä mikroskooppisten pienten sinilevien kanssa. Kasvimassan joukossa voi olla myös bensiinin tapaista, sateenkaaren väristä ainetta, joka on rautabakteerin aineenvaihdunnan ainetta, ei bensiiniä tai öljyä.

Aurajoen veden laatua on tarkkailtu järjestelmällisesti eri mittauspisteistä 1980-luvulta lähtien, jolloin jokivarren puhdistamoiden toimintaan liittyvä velvoitetarkkailu aloitettiin. Seurannan havaintopaikkoja on ollut yhdeksässä eri paikassa Oripään ja Turun välillä. Veden laatua mittaavia muuttujia ovat orgaanisen aineen määrää kuvaava biologinen hapenkulutus (BHK), fosforipitoisuus, typpipitoisuus sekä suolistoperäisten bakteerien määrä. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden toiminta on nyt loppunut ja jätevedet johdetaan Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Näin ollen velvoitetta Aurajoen tarkkailuun ei enää ole.

Tietoa Aurajoesta on kertynyt vuosien mittaan tavattoman paljon ja tuloksetkin jo näkyvät. Parhaina esimerkkeinä ovat varmasti toimineet lohikalat ja erityisesti taimenet, jotka ovat aloittaneet jälleen nousun Aurajokeen.

Aurajoen veden laadun seurantaraportit (2012-2019).

Aurajokisäätiö

Aurajokisäätiön toiminnan tavoitteena on ekologisesti terve sekä maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. Säätiön toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää Aurajoen kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa, jokeen liittyvää tutkimustoimintaa, veden laadun parantamiseen tähtääviä toimia, joen kala- ja raputaloutta, virkistyskäyttöä sekä perinteisiä jokivarren elinkeinoja.

Kaarinan kaupunki on tukenut Aurajokisäätiön toimintaa ja näin mahdollistanut kaarinalaisille kouluille erilaisia ympäristökasvatukseen liittyviä opastuksia, vesitutkimustunteja ja materiaaleja. Säätiöltä saa myös neuvontaa mm. maatalouden vesiensuojelusta, perinnemaiseman hoidosta ja hanketyöstä. Aurajokisäätiö tuottaa toimialueelleen myös luentoja, esitemateriaalia ja kiertonäyttelyjä mm. kalastuksesta, veden kiertokulusta, vesienhoidosta ja vieraslajeista.

Järviwiki on verkkopalvelu, jonka tavoitteena on jakaa tietoa, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme yhdessä tekemällä ja positiivisia asioita painottamalla. Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Sivustoa rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä.

Sivustolle voi perustaa oman havaintopisteen lähirantaan ja jakaa havaintoja pisteestä. Järviwiki on nyt myös Meriwiki ja havaintopaikkoja voikin perustaa yhtä hyvin merialueille kuin järvillekin. Havaintoja kerätään mm. sinilevätilanteesta, veden lämpötilasta, vesiruton määrästä ja roskaisuudesta.

Viimeisimmät uimavesitulokset löydät sivulta Uimarannat. Tulokset tulevat viiveellä.

Turun ammattikorkeakoulun hanke mittaa pintavesien lämpötilaa valituista paikoista rannikkomerellä ja sisävesistöissä. Kaarinassa on kolme mittauspistettä: Littoistenjärvi, Ala-Lemun edusta sekä Voivalan ranta.
Reaaliaikainen seuranta | Vesi- ja ympäristötekniikka (turkuamk.fi)