Vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen avustamana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkut vieraslajeista leviävät erityisen helposti luonnossa ja aiheuttavat monenlaista haittaa niin luonnolle kuin ihmisille. Ne esimerkiksi valtaavat alkuperäisten lajien elintilan ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä sekä voivat aiheuttaa haittaa taloudelle ja terveydelle. Niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

EU:n vieraslajiluetteloon  sisältyvät lajit on säädetty haitallisiksi koko EU:ssa. Näitä ovat esimerkiksi jättipalsami ja jättiputket. Kansallisesti haitallisista vieraslajeista on säädetty Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa. Ne eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta ne ovat Suomen oloissa haitallisia. Niitä ovat esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu ja espanjansiruetana.

Sekä EU:n että kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on myös velvollisuus torjua haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja (vieraslajilaki 4 §). Jokaisen tulisi siis pyrkiä hävittämään haitalliset vieraslajit omalta tontilta eikä niitä saa päästä leviämään kiinteistön ulkopuolelle.

Kaikkia vieraslajeja ei ole luokiteltu haitallisiksi. Kansallisessa vieraslajistrategiassa on myös mukana lajeja, jotka eivät sisälly haitallisten lajien luetteloon. Tällaisia lajeja voi kasvattaa omalla pihalla, mutta niitä ei saa päästää leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §).

Lisätietoja vieraslajeista ja niitä koskevista säädöksistä 

Kannustamme asukkaita ja yhdistyksiä mukaan vieraslajien torjuntaan. Yhteistyöllä vieraslajien leviäminen pystytään pysäyttämään ja meitä ympäröivä luonto pysyy monimuotoisena, turvallisena ja viihtyisänä. Kaarinan kaupunki torjuu haitallisia vieraslajeja omilla alueillaan. Torjunta kohdistetaan erityisesti luonnonsuojelualueille ja muille arvokkaille luontoalueille. 

Kaupunki järjestää vieraslajitalkoita omilla alueillaan yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Niistä tiedotetaan kaupungin tapahtumakalenterissa. Osallistumme myös Soolotalkoot kampanjaan kesällä 2022. Kaupungin soolotalkookohteista tiedotetaan tapahtumakalenterissa ja Kaarinan kaupungin ympäristö ja luonto -Facebook-sivulla.

Kesällä 2022 kaupunki kokeilee ensimmäistä kertaa etanaroskiksia. Roskikset ovat käytössä toukokuusta syyskuuhun ja niihin voi viedä kuolleita espanjansiruetanoita koko kaupungin alueelta. Roskikset sijaitsevat Rauhalinnantien Rinki-ekopisteen yhteydessä sekä Riihikujan alkupäässä, Piikkiön Tammisillan alueella. Etanaroskiksista ja niiden käytöstä lisätietoa.

Kaarinan kaupunki tulee laatimaan vuonna 2022 vieraslajien hallinnan ja torjunnan kokonaissuunnitelman.

Ilmoita meille, jos havaitset kaupungin mailla haitallisia vieraslajeja. Vieraslajin torjunta on helpointa, kun laji havaitaan varhain eikä se ole vielä ehtinyt levitä laajalle.

Havainnot voi ilmoittaa kaupungin sähköiseen palautepalveluun/Ympäristöasiat. Palvelussa on myös kartta, johon havaintopaikan voi merkitä tarkemmin.

Lisäksi kaikki uudet vieraslajihavainnot kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi - sivustolle. Vieraslajit.fi on kansallinen vieraslajisivusto, joka kokoaa suomalaisen vieraslajitiedon yhteen. Vieraslajit.fi auttaa tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja sekä kerää niistä havaintoja mm. lajien seurantaa varten. Siellä on runsaasti lisätietoa kaikista vieraslajeista ja hallintasuunnitelmista. Sivustoa ylläpitää Luonnonvarakeskus (Luke).

Kaarinassa yleisesti tavattavien haitallisten vieraslajien tuntomerkeistä ja torjunnasta löydät lisätietoa alla olevasta lajilistasta ja liitteenä olevista lajikorteista. Pdf-kortit aukeavat klikkaamalla. Lisätietoa ja kuvia kaikkien lajien tunnistamisesta, haitoista ja torjunnasta löytyy myös vieraslajit.fi -sivustolta.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana on suurikokoinen ja usein väriltään likaisen punaruskea ja voi aiheuttaa suurta tuhoa puutarhoissa ja puistoissa. Niitä torjutaan keräämällä etanat pois ja vähentämällä etanan suojapaikkoja puutarhasta. Tehokkainta on kerätä talvehtineita yksilöitä keväällä ennen kuin ne ehtivät munia. On tärkeää varmistaa tuntomerkeistä, että kerää vain espanjansiruetanoita, sillä Suomessa elää monia harmittomia etanalajeja. Eläimille ei saa aiheuttaa turhia kärsimyksiä. Etanat voi lopettaa nopeasti pudottamalla ne kiehuvaan veteen tai leikkaamalla pään halki sarvien välistä pitkittäin.
Lisätietoja espanjansiruetanan torjunnasta

Jättipalsami

Yksivuotinen jättipalsami on 0,5–1,5 metriä korkea vieraskasvi, joka levittäytyy laajoiksi kasvustoiksi kosteilla paikoilla ja tukahduttaa alkuperäisen kasvillisuuden alleen. Se kukkii vaalean- tai sinipunaisin kukin heinä-syyskuussa. Jättipalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä ja niitto ennen kukintaa. Jättipalsamilla on pienet juuret, joten sitä on helppo kitkeä.
Lisätietoa jättipalsamin torjunnasta

Jättiputket

Jättiputket voivat kasvaa jopa yli 3 metrisiksi, vaikka usein ne ovat pienempiä. Kookkaat lehdet ovat liuskoittuneet ja teräväkärkiset. Valkoiset suuret kukinnot aukeavat kesä-elokuussa. Jättiputkesta on terveydellistä haittaa. Sen kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja voi aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Jättiputkea on aina torjuttava pilvisellä säällä ja käytettävä suojavarusteita.
Lisätietoa jättiputken torjunnasta

Komealupiini

Komealupiini kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi ja kukkii kesä-heinäkuussa. Sen helposti tunnistettava pitkä kukinto voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Lupiini vie elintilaa esimerkiksi niittyjen alkuperäisiltä lajeilta eikä se sovi perhosten ja niiden toukkien ravinnoksi. Pieniä lupiinikasvustoja voi kaivaa juurineen ylös maasta. Laajempia lupiinikasvustoja voidaan hävittää useita kertoja kesässä tapahtuvilla niitoilla.
Lisätietoa komealupiinin torjunnasta

Kurtturuusu

Kurtturuusupensaan oksissa on tiheässä suoria piikkejä ja kukat ovat kookkaita, usein vain 5-terälehtisiä, voimakkaan vaaleanpunaisia tai valkoisia. Linnut levittävät kurtturuusua syödessään sen siemeniä. Kasvusto laajenee maavarsien avulla.  Kurtturuusua torjutaan kaivamalla kasvi juurineen maasta tai näännyttämällä. Marjojen kerääminen estää lintuja levittämästä sitä.
Lisätietoa kurtturuusun torjunnasta

Aasialaiset tattaret

Sahalinintatar (ent. jättitatar) ja japanintatar sekä niiden risteytykset kasvattavat kesän aikana 2-5 metrin korkuiset pystyt, bambumaiset varret. Ne kukkivat elo-syyskuussa melko pienin, valkoisin kukinnoin. Kasvit leviävät juurakon avulla laajalle ja voivat läpäistä asfaltin. Ne leviävät helposti uuteen paikkaan pienestäkin maavarren palasta. 
Lisätietoa tatarten torjunnasta

Muut vieraslajit

Kaikkia vieraslajeja ei ole luokiteltu haitallisiksi. Kansallisessa vieraslajistrategiassa on myös mukana lajeja, jotka eivät sisälly haitallisten lajien luetteloon. Tällaisia lajeja voi kasvattaa omalla pihalla, mutta niitä ei saa päästää leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §). Usein olisi kuitenkin parempi valita istutuksiin muita lajeja. Esimerkiksi isotuomipihlaja on suosittu puutarhakasvi, joka tuottaa paljon marjoja ja linnut ovat monin paikoin levittäneet sitä luontoon. Se muodostaa tiheitä pensasmaisia kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja uhkaavat näin luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueille ja muille arvokkaille alueille levinneet isotuomipihlajat pitäisi poistaa. Muita helposti leviäviä kasveja, joiden käyttöä kannattaa välttää, ovat mm. viitapihlaja-angervo ja etelänruttojuuri. Näistäkin lajeista löytyy lisätietoa vieraslajit.fi -sivustolla.