kesäNÄYTTELYT 4.6.-29.8.2024 Kaarina-talossa ja Piikkiön kirjastossa
Kaarinan kaupungin taidekokoelmaa tuodaan tutuksi Kaarina-talon kesänäyttelyssä teemoilla grafiikka, naivismi ja naiset. Suuri osa näyttelyn teoksista on tavallisesti sijoitettuna kaupungin eri toimipisteisiin; kouluihin, päiväkoteihin ja henkilökunnan työtiloihin, joista teokset on nyt lainattu kesänäyttelyä varten. Niin ikään Kaarina-talossa on nähtävillä Vesa-Matti Väärän videoesitys Elämän saaristo, jossa tutustutaan saaristoon uusiksi asukkaiksi muuttaneiden ihmiset arkeen. Piikkiön kirjaston ikkunalla ja lasten osaston seinällä nähdään taideterapeutti Anna-Liisa Metsälän näyttely Varastojen kätköstä, jossa on esillä erilaisilla tekniikoilla tehtyjä töitä.
Kaarinan kaupungin taidekokoelma: Grafiikka, naivismi ja naiset
Kaarina-talo 1. ja 2. krs
Näyttelyn teokset esittelevät Kaarinan kaupungin taidekokoelmaa kolmella teemalla. Yläkertaan on kerätty grafiikan teoksia, alakertaan naivistisia maalauksia ja veistoksia sekä taidetta, jonka pääosassa on nainen.
Kaupungin taidekokoelmaan kuuluu lähes kolme ja puolisataa teosta; maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvataidetta sekä julkisia teoksia. Kokoelman keruussa on suosittu paikallisia taiteilijoita. Runo-Kaarina-kilpailun voittaneiden kirjojen kansikuvien alkuperäistaide on peräisin kaupungin kokoelmasta ja tässäkin näyttelyssä on esillä useita Runo-Kaarina-kansina toimineita teoksia.
Näyttelyn avajaisia vietetään Kaarina-talossa maanantaina 3.6. klo 18.30-20.
Avajaisissa kuullaan muun muassa puheita ja musiikkia sekä nautitaan kuplivasta juomasta.
Kaarina-talossa tehdään taidekierros tiistaina 27.8. klo 14-15 ja klo 18-19. Kierroksilla tutustutaan Kaarina-talon taideteoksiin sekä Grafiikka, naivismi ja naiset –näyttelyyn.
Lämpimästi tervetuloa avajaisiin, tutustumaan näyttelyyn ja elokuussa taidekierrokselle!
Grafiikka
Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, jossa tehdään taidetta käyttämällä erilaisia painotekniikoita. Grafiikka-nimitys tulee kreikan grafein-sanasta, joka tarkoittaa suomeksi kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa. Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä paperille tai muulle materiaalille.
Grafiikassa taiteilija luo kuvapohjan, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos, jotka taiteilija numeroi ja vahvistaa signeerauksellaan.
Grafiikan osioon kootut teokset ovat vuosilta 1955-1999. Esitteillä on useita eri grafiikan tekniikoita ja niiden yhdistelmiä. Mukana taiteilijoissa ovat muun muassa puupiirrostyylin edelläkävijä Ina Colliander, monen nykygrafiikan eturivin taiteilijan oppi-isä Pentti Kaskipuro ja humoristisen surrealistisista töistään tunnettu Juhani Linnovaara.
Naivismi
Naivismi syntyi 1900-luvun alussa vastareaktiona impressionismin jälkeisten taidesuuntien teoreettisuudelle ja estetisöinnille. Naivismia harjoittaneet taiteilijat olivat usein itseoppineita.
Tyypillisiä yhteisiä piirteitä naivismissa on jättää huomiotta kaikki taiteen akateemiset opit kuten perspektiivi, mittasuhteet, sommittelusäännöt ja värioppi. Kuva-aiheina on usein unenomaisia, surrealistisia maisemia, kasvi- ja eläinaiheita sekä omaelämänkerrallisia aiheita. Naivistiset teokset ovat usein aiheiltaan kevyitä, leikkimielisiä ja iloa tuottavia, joskus jopa humoristisia. Yleistä on myös värimaailmojen ja kuva-aiheiden runsaus, sekä ääriviivan käyttö.
Kaupungin taidekokoelmaan on kertynyt useita naivistisia teoksia, joista suuri osa on paikallisten taiteilijoiden tekemiä. Mukana on muun muassa Annukka Grönlundin puhtaasti naivistisia maalauksia, Milja Aarnion luonnosmaisia ja hellyttäviä figuuriveistoksia sekä esimerkiksi Alpo Jaakolan naivistisia piirteitä omaava teos Kritiikin avohauta vuodelta 1984.
Naiset
Naisaiheet ovat innoittaneet taidetta kautta aikojen. Kaupungin kokoelmassa on useita taideteoksia, joiden pääosassa on nainen – eri vuosikymmeniltä, eri tekniikoilla toteutettuna ja eri tyylisuuntia edustaen. Kootuissa teoksissa on mukana sekä klassisempia muotokuvia että teoksia, joissa naiset kertovat omaa tarinaansa.
Kaarinassa kuvataideopettajana toimineen Maarit Palatsi-Keulan tuotannosta on esillä niin kubistista kuvaustapaa kuin naisen sielunelämän hahmottamista kasvotutkielmien
ja muotokuvien kautta. Belgialaisen taiteilijan Corneillen teossarjassa Méditerrannee nainen symboloi rakkautta, aurinko elämää ja lintu intohimoa. Veikko Vionojan maalauksissa merkittävää on niiden sisäinen merkitys, niiden oma itsenäinen elämänsä. Ottaessaan vastaan vuoden 1980 taiteen valtionpalkinnon Veikko Vionoja sanoi: ”Täytyy karsia pois kaikki realistinen liikatodellisuus, kunnes jäljellä on vain kauneus tai ehkä paremminkin muisto.” Vionojan tuotannosta on näyttelyssä esillä teos Keskustelu vuodelta 1982.
Vesa-Matti Väärä: Elämän saaristo -videoesitys
Kaarina-talo 1. krs
Elämän saaristo –esitys koostuu valokuvista ja haastatteluista, joissa saaristoon uusiksi asukkaiksi muuttaneet ihmiset kertovat arjestaan saaristossa ja näkemyksistään tulevaisuudesta.
Mitkä asiat houkuttelevat ja mahdollistavat muuttamisen saaristoon? Millaiset puitteet luovat edellytykset ympärivuotiseen asumiseen saaristossa? Mitä saaristossa asuminen on opettanut?
Esitys kartoittaa saaristoon muuttaneen ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta suhteessa menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Anna-Liisa Metsälä: Varastojen kätköstä
Piikkiön kirjasto
Taidetta voi tehdä monella tavalla, on Anna-Liisa Metsälän ajatus ja se näkyy myös Varastojen kätköstä –näyttelyssä, jossa on esillä erilaisilla tekniikoilla tehtyjä töitä.
Takaseinän isot akryylityöt antavat katsojalle mahdollisuuden luoda omia mielikuviaan ja matkata horisonttiin. Ikkunan sekatekniikkatöissä riittää tutkimista. Tekniikkoina on käytetty muun muassa mustepesua, silitysraudalla tehtyjä mehiläisvahatöitä ja abstrahointia sekatekniikalla ja akryylillä.
Taideterapeutti Anna-Liisa Metsälä asui Kaarinassa 1975-2013 ja oli mukana perustamassa Kaarinan Taideyhdistystä, ollen sen ensimmäinen puheenjohtaja.
Metsälä on ollut mukana niin Kaarinan kansalaisopiston maalausryhmässä kuin Turun sunnuntaimaalareissa (SUMA) ja osallistunut moniin kursseihin ja näyttelyihin. Erityisesti Jan Kenneth Weckmanin kurssit vuonna 2016 veivät lopullisesti Metsälän maalauksen pariin. Näyttelyitä Metsälä on pitänyt Naantalissa ja Turussa.
Lisätiedot:
Anri Veston
Kulttuurikoordinaattori-graafikko
Kaarinan kulttuuri ja kirjastot
050 353 0946
anri.veston@kaarina.fi
Katso kaikki näyttelyt: kaarina.fi/nayttelyt
Näyttelyt ovat avoinna Kaarina-talon ja Piikkiön kirjaston aukioloaikoina:
ma 23.12. avoinna klo 9–16
24.–26.12. suljettu
ti 31.12. avoinna klo 9–16
ke 1.1. suljettu
ma 6.1. suljettu
********
maanantai-perjantai klo 9-19
lauantai klo 10-15
Kesällä 1.6.-31.8. lauantait suljettu.
Lyhennetyt palveluajat arkipyhien aattoina, juhannusaatonaattona ja jouluaatonaattona klo 9-16.
Arkipyhinä ja pääsiäislauantaina suljettu.
Palautusluukku toimii kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
Lautakunnankatu 1
20780 Kaarina
PL 50
20781 Kaarina
Kouluyhteistyö, lapset ja nuoret
puh. 02 588 4403
Asiakaslaskutus, toimistotarvikkeet
puh. 02 588 4401
Somekanavat:
Kaarinan kirjastot Facebookissa
Kaarinan kirjastot Instagramissa
Kaarinan pääkirjaston löydät Kaarina-talosta.
ma 23.12. palveluaika klo 10–16, omatoimiaika klo 7–21
24.12.2024–1.1.2025 ei palveluaikaa, omatoimiaika arkipyhinä klo 7-16
ti 31.12. omatoimiaika klo 7–16
ma 6.1. ei palveluaikaa
*********
Asiakaspalvelu avoinna :
maanantai klo 12-19
tiistai - perjantai klo 10-16
Heinäkuussa ei palveluaikaa.
Lyhennetyt palveluajat arkipyhien aattoina, juhannusaatonaattona ja jouluaatonaattona klo 10-16.
Arkipyhinä ei palveluaikaa.
Lainat voi jättää palautusluukkuun.
Omatoimikirjasto käytössä
ma-to klo 7-21
pe-su klo 7-16
arkipyhinä klo 7-16
Hadvalantie 9
21500 Piikkiö
Omatoimiaikana pääset sisään kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Lukulaite on ovea vastapäätä tolpassa. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen Vaski-kirjastoista, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Somekanavat:
Kaarinan kirjastot Facebookissa
Kaarinan kirjastot Instagramissa