Näyttelyt 2024: tammikuu

Hanna Rissasen ja Ulla Suonion yhteisnäyttelyssä nähdään kiehtovia ihmishahmoja, joilla on ajatukset ja tunteet sekä ekspressivisiä abstrakteja maalauksia, joissa väreillä on suuri merkitys.

Milla Karppisen Kaikki mitä meille annetaan –näyttelyn teokset ovat Karppisen uusimmasta teossarjasta, joista suurin osa on maalattu vuoden 2023 aikana. Teosten aihepiiri liikkuu Karppisen omien ja kollektiivisten muistikuvien varassa menneissä hetkissä vuosien varrelta aina lapsuuteen saakka.  Muistot, tyttöjen välinen ystävyys, jännitteet sukulaissuhteissa, vanheneminen ja kuolema ovat teemoja joita uusimmista teoksista voi lukea. 

Veera Martindale (s. 2010) on koko ikänsä tykännyt tehdä taidetta. Faces on Veeran ensimmäinen näyttely ja se pyörii juuri kasvoteeman ympärillä. Teokset on koottu monen vuoden ajalta ja näyttelyssä näkyykin myös lapsen kasvutarina, sillä teoksista on selkeästi havaittavissa taiteilijan iän ja taitojen karttuminen.
 

Hanna Rissanen ja Ulla Suonio: Väriä elämänpoluilta
3.-30.1.2024 | Kaarina-talo 1. krs

Hanna Rissasen ja Ulla Suonion yhteisnäyttelyssä nähdään kiehtovia ihmishahmoja, joilla on ajatukset ja tunteet sekä ekspressivisiä abstrakteja maalauksia, joissa väreillä on suuri merkitys.

Ulla Suonio (s. 1973) on ensimmäiseltä ammatiltaan kuvataiteilija ja sittemmin opiskellut kuvataideopettajaksi ja luokanopettajaksi Helsingissä. Suonio työskentelee kuvataiteen lehtorina Piikkiössä Kaarinassa.

Nuorena kuvataiteilijana Ulla Suonio aloitti kolmiulotteisten teosten parissa, yhdistellen romumetallia ja pehmeitä kankaita, kunnes huomasi käyttävänsä esineitä maalauspohjina ja siirtyneensä veistoksista ja installaatioista kohti maalaamista. Näin Suonio siirtyi maalatuista metalliromuista hiljalleen maalaamaan perinteisimmille maalauspohjille. Maalaaminen kuitenkin jäi pitkäksi aikaa, opiskeluiden, töiden, lasten ja perheen täyttäessä arjen. 

Pari vuotta sitten Suonio innostui maalaamaan uudestaan. Innostus lähti pienistä maalauksista yhdessä nuorimman lapsen kanssa keittiön pöydän ääressä ja vei mennessään. Luovuus lähti liikkeelle, omat estot hävisivät jonnekin ja maalaamisesta ja väreillä ilmaisemisesta tuli intohimo. 

Ulla Suonio maalaa ihmishahmoja, joilla on ajatukset ja tunteet. Kasvot kiehtovat aina uudestaan ja uudestaan. Suonio peilaa omia tunnemuistojaan maalausten kasvoissa. 

Hanna Rissanen (s. 1975) on luokanopettaja, kuvataideopettaja, ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti ja lyhytterapeutti. Rissanen työskentelee kuvataiteen lehtorina Vasaramäen koulussa Turussa, sekä kuvataideterapeuttina omassa Hahmoja taidetta ja terapiaa -yrityksessään. Hahmoja järjestää terapian lisäksi myös tyky-koulutusta, voimauttavan taiteen ryhmiä sekä muita taiteeseen ja hyvinvointiin liittyviä pajoja ja kursseja. Rissanen on myös lasten arkkitehtuurikoulu Kidekon toinen perustajista. 

Hanna Rissanen on tehnyt taidetta eri muodoissa nuoresta saakka ja luomisen palo on ollut hänessä aina. Kiireisten ruuhkavuosien aikaan Rissanen purki luovuuttaan käsitöitä tekemällä, ompelemalla, suunnittelemalla ja kaavoittamalla vaatteita ja asusteita. Piirustuslehtiö kulki usein mukana ja Rissanen piirsi nukkuvan vauvan unta ja palikoilla leikkiviä lapsia. 
Maalaaminen oli monta vuotta sivussa, kunnes vuonna 2016 maalaamisesta tuli entistä tärkeämpää avioeron ja elämänmuutoksen myötä. Taiteen tekemiseen syttyi intohimo ja maalaamisesta tuli aktiivista ja tavoitteellista. Viimeiset vuodet Rissanen on maalannut lähinnä suurikokoisia ekspressivisiä abstrakteja maalauksia, joissa väreillä on suuri merkitys. Rissanen kulkee paljon luonnossa ja havainnot luonnosta yhdistyvät tunteisiin ja tunnelmiin ja syntyvät kankaille spontaanisti. 

”Maalaan yleensä aamuisin, kun huoneeseen tulee aamun valo, aivoni ovat virkeät ja koti hiljainen”, Rissanen kertoo ja jatkaa ”Voi olla, että edellisen päivän kokemukset pulpahtavat suoraan kankaalle, toisinaan sitten palaan teokseen uudestaan ja uudestaan ja työ voi kokea suurenkin muodonmuutoksen alkuperäisestä. Tunne ja tunnelma kuitenkin yleensä säilyy samana.”
 

Milla Karppinen: Kaikki mitä meille annetaan
3.-30.1.2024 | Kaarina-talo 2. krs

Milla Karppisen Kaikki mitä meille annetaan –näyttelyn teokset ovat karppisen uusimmasta teossarjasta, joista suurin osa on maalattu vuoden 2023 aikana. Teoksista osa on jo aiemmin ollut näyttelyissä mm. Turun Taidehallissa ja Tampereella Galleria Rongassa. Teosten aihepiiri liikkuu Karppisen omien ja kollektiivisten muistikuvien varassa menneissä hetkissä vuosien varrelta aina lapsuuteen saakka.  Muistot, tyttöjen välinen ystävyys, jännitteet sukulaissuhteissa, vanheneminen ja kuolema ovat teemoja joita uusimmista teoksista voi lukea. 

Karppinen yhdistelee maalauksissa valokuvaa erilaisiin maalaustekniikoihin. Valokuvat siirretään teoksiin pigmentinsiirtotekniikalla, joka mahdollistaa valokuvien läpinäkyvyyden ja erilaiset läpikuultavat struktuurit maalauksessa. Uusiin teoksiin Karppinen on hakenut myös lisää kolmiulotteisuutta erilaisilla helmillä, paksuilla pastoilla sekä sabluunoilla. Työskentelyn tavoitteena on ollut yllätyksellinen erilaisia elementtejä yhdistelevä teossarja, jossa yhdistyy saumattomasti valokuvat maalaukseen.

Valokuvat joita Karppinen töissä käyttää ovat 50-, 60- ja 70-luvuilta. Niissä esiintyvät henkilöt ovat Karppisen omia perheenjäseniä ja heidän ystäviään. Kuvat ovat ajalta, jolloin kuvia ei vielä pystytty muokkaamaan ja harvalla oli kameraa käytössään. Kuvien esittämät henkilöt ovat jo hyvin vanhoja ihmisiä ja Karppinen peilaa heidän oletettuja muistojaan teoksissaan, sekä sivuaa myös muistisairauksia ja muita ikääntymisen tuomia haasteita. 

Karppinen haluaa töillään kunnioittaa näitä ihmisiä ja heidän elettyä elämäänsä. ”Vaikka teosteni henkilöt ovat omia sukulaisiani, voi teokset kokea jokainen myös henkilökohtaisena takautumana menneistä aikakausista ja siksi teossarja on helposti kaikkien lähestyttävissä ja hyvin yleismaailmallinen” kertoo Karppinen ja jatkaa ”Valokuvilla otan myös kantaa nykyajan somekeskeisyyteen ja kuvien jatkuvaan muokkaamiseen. Some vääristää ihmiskuvaa ja maailmasta saa hyvin keinotekoisen käsityksen muokattujen kuvien keskellä. Ongelmana on, ettei ihmisillä ole enää käsitystä siitä mikä on todellista ja mikä muokattua. Teosten lähtökohtana on ollut oman isäni kuolema pari vuotta sitten ja siihen liittyvät tuntemukset, erityisesti ikävä. Ikävän voi havaita myös erilleen joutuneista sukulaisista ja sisaruksista. Näitä tuntemuksia ja muistoja peilaan heidän nuoruutensa valokuvilla. Muistikerroksia kuvaan useilla läpikuultavilla kerrostumilla kankaan pinnassa ja erilaisilla toistuvilla kuviomalleilla. Toisinaan kuviot toistuvat maalauksen pinnassa rukouksen tai meditaation lailla. Toisinaan kaksi maalausta yhdistyvät helminauhojen kanssa toisiinsa kuvaten yhteyttä tai kiinnittymistä yhteen jollain tasolla ihmisten välillä. Teoksistani voi havaita monenlaisia tunnetiloja ilosta ja surusta aina mielen järkkymiseen saakka.”
 

Veera Martindale: Faces
3.-30.1.2024 | Piikkiön kirjasto

Veera Martindale (s. 2010) on koko ikänsä tykännyt tehdä taidetta. Hän pitää erityisesti maalaamisesta, piirtämisestä ja savitöistä. Veera on aina halunnut luoda taidetta eri tavoin ja tällä hetkellä harrastaa tanssia ja sirkusta sekä käy kuvataidekoulussa. ”Kaikenlainen käsin tekeminen rentouttaa”, kertoo Veera, ”tykkään myös leipoa, askarrella ja nikkaroida.”

Kasvot ovat olleet osa Veeran tekemää taidetta jo pitkään. Veera kertoo, että kasvot ovat hänen mielestään ihmiskehon helpoin osa piirtää ja nauttii kasvojen tutkimisesta taiteen avulla. Hän tykkää tehdä kasvoja erilaisin menetelmin, mutta piirtäminen on hänen suosikkinsa. 

Faces on Veeran ensimmäinen näyttely ja se pyörii juuri kasvoteeman ympärillä. Teokset on koottu monen vuoden ajalta ja näyttelyssä näkyykin myös lapsen kasvutarina, sillä teoksista on selkeästi havaittavissa taiteilijan iän ja taitojen karttuminen.

Veera kannustaa kaikkia; niin lapsia kuin aikuisia, tekemään taidetta. Veeran mielestä taiteen tekeminen on hauskaa ja hän korostaa, että ihan jokainen osaa! Veeran mielestä taide voi olla minkälaista vain, ei tarvitse tehdä samaa kuin kaikki muut tai osata jotain tiettyä asiaa, vaan olla rohkea ja kokeilla sitä mikä tuntuu omalta. 

Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 2.1.2024 klo 17-18. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:
Anri Veston
Kulttuurikoordinaattori-graafikko
Kaarinan kulttuuri ja kirjastot
050 353 0946
anri.veston@kaarina.fi

Katso kaikki näyttelyt: kaarina.fi/nayttelyt

Näyttelyt ovat avoinna Kaarina-talon ja Piikkiön kirjaston aukioloaikoina: