Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Lisäksi oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.
Tuen käsikirja on yhdeksän kunnan (Kaarina, Lieto, Mynämäki, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Sauvo, Uusikaupunki) yhdessä toteuttama opas Oikeus oppia-kehittämistyössä. Tämä käsikirja korvaa aiemman Kaarinan tuen käsikirjan. Käsikirja on käytössä syyslukukaudesta 2022 alkaen.
Alueellinen 50 h poissaolomalli
Alueellamme (Naantali, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio) on käytössä yhtenäinen toimintatapa oppilaiden poissaolojen seuraamisessa ja niihin varhaisesti reagoimisessa. Alueemme on lukuvuosien 2021-2023 aikana yhteistyössä osallisena kansallisessa Opetus- ja kulttuuriministeriön Sitouttavan kouluyhteisötyön (SKY) hankkeessa, jonka keskeinen teema on oppilaiden poissaolojen varhainen tunnistaminen ja kouluun myönteisesti kiinnittyminen. Tässä yhteistyössä alueemme poissaolo - ja Wilma-seurantaan liittyviä käytänteitä kehitetään alueellisesti.
Poissaolojen varhainen havaitseminen ja niiden selvittäminen yhteistyössä kodin ja koulun kanssa ovat lapsen ja nuoren säännöllisen koulunkäynnin ensimmäinen tuki.
Alueellamme käytössä olevan 50 h poissaolomallin mukaisesti luokanopettaja/luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään, kun oppilaalle on kertynyt poissaoloja 50 tuntia. Poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot. Yhteydenoton tarkoituksena on kuulla, miten oppilaan koulunkäynti sujuu huoltajan näkökulmasta.
Mikäli keskustelussa syntyy vaikutelma, että oppilas tai perhe saattaisi hyötyä asian lisäselvittelystä, sovitaan tapaaminen oppilaan tilanteen ja poissaoloihin johtaneiden syiden kartoittamiseksi. Tapaamiseen voidaan kutsua oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi, arvioidun tarpeen mukaan esim. kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi ja koulu/lastenlääkäri sekä sosiaalihuollon edustaja. Tapaamisessa on tarkoitus yhdessä etsiä ratkaisuja oppilaan säännöllisen koulunkäynnin tukemiseksi. Luvattomiin poissaoloihin puututaan heti.
Koulunkäynti on oppilaan työtä ja huoltajilla on merkittävä rooli lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukemisessa. Vanhempien/huoltajien tehtävänä on tukea oppilasta positiiviseen suhtautumiseen koulunkäyntiä ja sieltä saatavia tehtäviä kohtaan. Jokainen koulupäivä on tärkeä lapsen osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta.
Joskus koulunkäynnissä on haastetta ja poissaoloja kertyy. Poissaolot vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, oppimiseen, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Puuttumalla poissaoloihin varhain sekä tukemalla lasta ja nuorta koulunkäynnissä, voidaan torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Wilma-viesti oppilaan poissaolosta, kun 50 h poissaoloraja täyttyy
50 h poissaolomallin toiminnan tueksi on käytössä Wilma-viestinä saapuva poissaolokooste:
Kun oppilaalle on kertynyt 50 h poissaoloja, sekä opettaja että huoltaja saavat Wilma-viestinä koosteen lapselle kertyneistä poissaoloista. Viestin tarkoituksena on ohjata huoltajia ja opettajia selvittämään oppilaan poissaolotilanne yhteisesti keskustellen ja oppilaan omia ajatuksia poissaolotilanteesta kuullen;
50 h poissaolomallin mukaisesti opettaja keskustelee oppilaan kanssa tilanteesta ja on tämän jälkeen yhteydessä huoltajaan. Vastaavasti sähköpostiviestin saatuaan huoltaja voi olla yhteydessä luokanopettajaan/luokanohjaajaan kertoakseen näkemyksenä lapsen koulunkäynnin tilanteesta. Tärkeää on tilanteen varhainen selvittäminen: joskus syytä huoleen ei ole, toisinaan on tarvetta kokoontua yhteisesti pohtimaan asiaa.
Korona-aikana poissaoloja on saattanut kerääntyä esim. karanteenien vuoksi. Tällaisissa tapauksissa poissaoloista on hyvä käydä keskustelua muun koulunkäyntiin liittyvän viestinnän yhteydessä opettajan ja huoltajan välillä.