Sijoitettu lapsi koulussa

Sisukas-toimintamalli tarjoaa systeemisen tukimallin sijoitettujen lasten koulupolulle.

Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia, kehityksen ja syrjäytymisen riskejä. Syyt, jotka ovat johtaneet sijoitukseen, vaikuttavat usein myös koulunkäynnin sujumiseen. Koulunkäynnin sujuminen on vahvasti yhteydessä sijoitettujen lasten hyvinvointiin aikuisuudessa. Sijoitetuilla lapsille on kohonnut syrjäytymisriski, johon voidaan tutkitusti vaikuttaa koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-mallissa pyritään ennaltaehkäisemään sijoitettujen lasten syrjäytymistä.

Myönteistä on se, että tutkitusti varhaisella tuella lapset pystyvät kiinnittymään kouluun paremmin ja uusi alku tarjoaa onnistumisen mahdollisuuden muutostilanteessa. Ajatusten suuntaaminen kohti tulevaisuutta helpottaa myös lasta sopeutumaan elämäntilanteen muutokseen.

Sijaisperheissä ja laitoksissa asuvat lapset eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä. Jokaisen lapsen elämänpolku, vahvuudet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Sisukas-malli tarjoaa työkaluja sijoitettujen lasten koulunkäynnin varhaiseen tukemiseen, suojaavien tekijöiden vahvistamiseen ja monitoimijaisen yhteistyön haasteisiin. Sijoitetulla lapsella on oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Vastuusosiaalityöntekijän tehtävä on huolehtia, että lapsen oikeuden toteutuvat.

Kaarinan Sisukas-yhteistyömalli

Kaarinan sijoitettujen lasten koulunkäynnin palvelupolkua on kehitetty moniammatillisesti yhteistyössä Pesäpuu ry:n ja Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen kanssa.

Sijoitetun lapsen tuki toteutuu parhaiten, kun ympärillä olevat aikuiset toimivat samansuuntaisesti, yhteisymmärryksessä ja tieto kulkee eri tahojen välillä. Heti sijoituksen alkuvaiheessa on tärkeää sopia yhteistyöstä ja selvittää lapsen tarvitsema tuki.

Lapsen tai nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä työskentelee sillä hyvinvointialueella, mistä lapsi on sijoitettu. Sijaishuollon myötä lapsi voi siis asua myös toisella hyvinvointialueella (asuinkunta).

Kaarinan Sisukas-toimintamalli on sijaishuollon sosiaalityön ja koulun yhteistyömalli sijaishuollossa olevien lasten koulunkäyntiin. Alla on prosessikuvaus toimintamallista Kaarinassa. Palavereissa lapsi/nuori, hänen ajatuksensa ja tarpeensa, on keskiössä.

  1. Sosiaalityöntekijä ilmoittaa sisukas@kaarina.fi -sähköpostiin
  2. Tiedonsiirtolomake lähtee täytettäväksi sosiaalityöntekijälle
  3. Lomakkeen palauduttua Sisukas-tiimi pyytää oppilaan paperit lähettävän kunnan koulusta
  4. Sisukas-tiimi järjestää alkuhaastattelut tarpeen mukaan (lapsi, koulu, perhe)
  5. Varmistetaan, että terveystarkastus on tehty
  6. Sisukas-tiimi kutsuu koolle koulunaloitus-palaverin
  7. Koulun aloitus
  8. Seurantapalaverin sopiminen

Prosessikuvaus toimintamallista

Kaarinaan toisesta kunnasta sijoitettavan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kokoaa sijoitetun lapsen tiedot yhteistyössä sijoitusyksikön edustajan kanssa SISUKAS-tiedonsiirtolomakkeelle, jolla ilmoitetaan lapsi oppilaaksi Kaarinaan. Lomake lähetetään opetuksen järjestäjälle sähköpostitse sisukas@kaarina.fi.  Sähköposti saapuu oppimisen ja tuen koordinaattorille sekä konsultoivalle erityisopettajalle (nämä muodostavat Kaarinan Sisukas-tiimin perusopetuksessa). Koordinaattori/konsultoiva erityisopettaja aloittaa alkukartoituksen ja järjestää aloitustapaamisen.

Jos koululle tulee tieto uudesta sijaishuoltopaikkaan (lastenkoti/nuorisokoti) sijoitetusta koululaisesta, koulu ohjaa täyttämään lomakkeen.

Tarkempi prosessikuvaus sekä Sisukas-tiedonsiirtolomake löytyvät alla olevista linkeistä.

Jaa